mirri
mirri
From dialectal Swedish kisse-mirre.
mirri
Inflection of mirri (Kotus type 5/risti, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | mirri | mirrit | |
genitive | mirrin | mirrien | |
partitive | mirriä | mirrejä | |
illative | mirriin | mirreihin | |
singular | plural | ||
nominative | mirri | mirrit | |
accusative | nom. | mirri | mirrit |
gen. | mirrin | ||
genitive | mirrin | mirrien | |
partitive | mirriä | mirrejä | |
inessive | mirrissä | mirreissä | |
elative | mirristä | mirreistä | |
illative | mirriin | mirreihin | |
adessive | mirrillä | mirreillä | |
ablative | mirriltä | mirreiltä | |
allative | mirrille | mirreille | |
essive | mirrinä | mirreinä | |
translative | mirriksi | mirreiksi | |
abessive | mirrittä | mirreittä | |
instructive | — | mirrein | |
comitative | See the possessive forms below. |
mirri
mirri
mirri