monisäikeinen

Finnish

moni- +‎ säie +‎ -inen

monisäikeinen (comparative monisäikeisempi, superlative monisäikeisin)

multistrand, multistranded (composed of multiple strands, concretely or figuratively)

Inflection of monisäikeinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		monisäikeinen	monisäikeiset
genitive		monisäikeisen	monisäikeisten monisäikeisien
partitive		monisäikeistä	monisäikeisiä
illative		monisäikeiseen	monisäikeisiin
		singular	plural
nominative		monisäikeinen	monisäikeiset
accusative	nom.	monisäikeinen	monisäikeiset
accusative	gen.	monisäikeisen	monisäikeiset
genitive		monisäikeisen	monisäikeisten monisäikeisien
partitive		monisäikeistä	monisäikeisiä
inessive		monisäikeisessä	monisäikeisissä
elative		monisäikeisestä	monisäikeisistä
illative		monisäikeiseen	monisäikeisiin
adessive		monisäikeisellä	monisäikeisillä
ablative		monisäikeiseltä	monisäikeisiltä
allative		monisäikeiselle	monisäikeisille
essive		monisäikeisenä	monisäikeisinä
translative		monisäikeiseksi	monisäikeisiksi
abessive		monisäikeisettä	monisäikeisittä
instructive		—	monisäikeisin
comitative		—	monisäikeisine

Possessive forms of monisäikeinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Rare. Only used with substantive adjectives.

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		monisäikeiseni	monisäikeiseni
accusative	nom.	monisäikeiseni	monisäikeiseni
accusative	gen.	monisäikeiseni	monisäikeiseni
genitive		monisäikeiseni	monisäikeisteni monisäikeisieni
partitive		monisäikeistäni	monisäikeisiäni
inessive		monisäikeisessäni	monisäikeisissäni
elative		monisäikeisestäni	monisäikeisistäni
illative		monisäikeiseeni	monisäikeisiini
adessive		monisäikeiselläni	monisäikeisilläni
ablative		monisäikeiseltäni	monisäikeisiltäni
allative		monisäikeiselleni	monisäikeisilleni
essive		monisäikeisenäni	monisäikeisinäni
translative		monisäikeisekseni	monisäikeisikseni
abessive		monisäikeisettäni	monisäikeisittäni
instructive		—	—
comitative		—	monisäikeisineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		monisäikeisesi	monisäikeisesi
accusative	nom.	monisäikeisesi	monisäikeisesi
accusative	gen.	monisäikeisesi	monisäikeisesi
genitive		monisäikeisesi	monisäikeistesi monisäikeisiesi
partitive		monisäikeistäsi	monisäikeisiäsi
inessive		monisäikeisessäsi	monisäikeisissäsi
elative		monisäikeisestäsi	monisäikeisistäsi
illative		monisäikeiseesi	monisäikeisiisi
adessive		monisäikeiselläsi	monisäikeisilläsi
ablative		monisäikeiseltäsi	monisäikeisiltäsi
allative		monisäikeisellesi	monisäikeisillesi
essive		monisäikeisenäsi	monisäikeisinäsi
translative		monisäikeiseksesi	monisäikeisiksesi
abessive		monisäikeisettäsi	monisäikeisittäsi
instructive		—	—
comitative		—	monisäikeisinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		monisäikeisemme	monisäikeisemme
accusative	nom.	monisäikeisemme	monisäikeisemme
accusative	gen.	monisäikeisemme	monisäikeisemme
genitive		monisäikeisemme	monisäikeistemme monisäikeisiemme
partitive		monisäikeistämme	monisäikeisiämme
inessive		monisäikeisessämme	monisäikeisissämme
elative		monisäikeisestämme	monisäikeisistämme
illative		monisäikeiseemme	monisäikeisiimme
adessive		monisäikeisellämme	monisäikeisillämme
ablative		monisäikeiseltämme	monisäikeisiltämme
allative		monisäikeisellemme	monisäikeisillemme
essive		monisäikeisenämme	monisäikeisinämme
translative		monisäikeiseksemme	monisäikeisiksemme
abessive		monisäikeisettämme	monisäikeisittämme
instructive		—	—
comitative		—	monisäikeisinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		monisäikeisenne	monisäikeisenne
accusative	nom.	monisäikeisenne	monisäikeisenne
accusative	gen.	monisäikeisenne	monisäikeisenne
genitive		monisäikeisenne	monisäikeistenne monisäikeisienne
partitive		monisäikeistänne	monisäikeisiänne
inessive		monisäikeisessänne	monisäikeisissänne
elative		monisäikeisestänne	monisäikeisistänne
illative		monisäikeiseenne	monisäikeisiinne
adessive		monisäikeisellänne	monisäikeisillänne
ablative		monisäikeiseltänne	monisäikeisiltänne
allative		monisäikeisellenne	monisäikeisillenne
essive		monisäikeisenänne	monisäikeisinänne
translative		monisäikeiseksenne	monisäikeisiksenne
abessive		monisäikeisettänne	monisäikeisittänne
instructive		—	—
comitative		—	monisäikeisinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		monisäikeisensä	monisäikeisensä
accusative	nom.	monisäikeisensä	monisäikeisensä
accusative	gen.	monisäikeisensä	monisäikeisensä
genitive		monisäikeisensä	monisäikeistensä monisäikeisiensä
partitive		monisäikeistään monisäikeistänsä	monisäikeisiään monisäikeisiänsä
inessive		monisäikeisessään monisäikeisessänsä	monisäikeisissään monisäikeisissänsä
elative		monisäikeisestään monisäikeisestänsä	monisäikeisistään monisäikeisistänsä
illative		monisäikeiseensä	monisäikeisiinsä
adessive		monisäikeisellään monisäikeisellänsä	monisäikeisillään monisäikeisillänsä
ablative		monisäikeiseltään monisäikeiseltänsä	monisäikeisiltään monisäikeisiltänsä
allative		monisäikeiselleen monisäikeisellensä	monisäikeisilleen monisäikeisillensä
essive		monisäikeisenään monisäikeisenänsä	monisäikeisinään monisäikeisinänsä
translative		monisäikeisekseen monisäikeiseksensä	monisäikeisikseen monisäikeisiksensä
abessive		monisäikeisettään monisäikeisettänsä	monisäikeisittään monisäikeisittänsä
instructive		—	—
comitative		—	monisäikeisineen monisäikeisinensä