motivoitua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word motivoitua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word motivoitua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say motivoitua in singular and plural. Everything you need to know about the word motivoitua you have here. The definition of the word motivoitua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofmotivoitua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology 1

From motivoida +‎ -tua.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmotiʋoi̯tuɑˣ/,
  • Rhymes: -oituɑ
  • Syllabification(key): mo‧ti‧voi‧tu‧a

Verb

motivoitua

  1. (intransitive) To be(come) motivated.
Conjugation
Inflection of motivoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. motivoidun en motivoidu 1st sing. olen motivoitunut en ole motivoitunut
2nd sing. motivoidut et motivoidu 2nd sing. olet motivoitunut et ole motivoitunut
3rd sing. motivoituu ei motivoidu 3rd sing. on motivoitunut ei ole motivoitunut
1st plur. motivoidumme emme motivoidu 1st plur. olemme motivoituneet emme ole motivoituneet
2nd plur. motivoidutte ette motivoidu 2nd plur. olette motivoituneet ette ole motivoituneet
3rd plur. motivoituvat eivät motivoidu 3rd plur. ovat motivoituneet eivät ole motivoituneet
passive motivoidutaan ei motivoiduta passive on motivoiduttu ei ole motivoiduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. motivoiduin en motivoitunut 1st sing. olin motivoitunut en ollut motivoitunut
2nd sing. motivoiduit et motivoitunut 2nd sing. olit motivoitunut et ollut motivoitunut
3rd sing. motivoitui ei motivoitunut 3rd sing. oli motivoitunut ei ollut motivoitunut
1st plur. motivoiduimme emme motivoituneet 1st plur. olimme motivoituneet emme olleet motivoituneet
2nd plur. motivoiduitte ette motivoituneet 2nd plur. olitte motivoituneet ette olleet motivoituneet
3rd plur. motivoituivat eivät motivoituneet 3rd plur. olivat motivoituneet eivät olleet motivoituneet
passive motivoiduttiin ei motivoiduttu passive oli motivoiduttu ei ollut motivoiduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. motivoituisin en motivoituisi 1st sing. olisin motivoitunut en olisi motivoitunut
2nd sing. motivoituisit et motivoituisi 2nd sing. olisit motivoitunut et olisi motivoitunut
3rd sing. motivoituisi ei motivoituisi 3rd sing. olisi motivoitunut ei olisi motivoitunut
1st plur. motivoituisimme emme motivoituisi 1st plur. olisimme motivoituneet emme olisi motivoituneet
2nd plur. motivoituisitte ette motivoituisi 2nd plur. olisitte motivoituneet ette olisi motivoituneet
3rd plur. motivoituisivat eivät motivoituisi 3rd plur. olisivat motivoituneet eivät olisi motivoituneet
passive motivoiduttaisiin ei motivoiduttaisi passive olisi motivoiduttu ei olisi motivoiduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. motivoidu älä motivoidu 2nd sing.
3rd sing. motivoitukoon älköön motivoituko 3rd sing. olkoon motivoitunut älköön olko motivoitunut
1st plur. motivoitukaamme älkäämme motivoituko 1st plur.
2nd plur. motivoitukaa älkää motivoituko 2nd plur.
3rd plur. motivoitukoot älkööt motivoituko 3rd plur. olkoot motivoituneet älkööt olko motivoituneet
passive motivoiduttakoon älköön motivoiduttako passive olkoon motivoiduttu älköön olko motivoiduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. motivoitunen en motivoitune 1st sing. lienen motivoitunut en liene motivoitunut
2nd sing. motivoitunet et motivoitune 2nd sing. lienet motivoitunut et liene motivoitunut
3rd sing. motivoitunee ei motivoitune 3rd sing. lienee motivoitunut ei liene motivoitunut
1st plur. motivoitunemme emme motivoitune 1st plur. lienemme motivoituneet emme liene motivoituneet
2nd plur. motivoitunette ette motivoitune 2nd plur. lienette motivoituneet ette liene motivoituneet
3rd plur. motivoitunevat eivät motivoitune 3rd plur. lienevät motivoituneet eivät liene motivoituneet
passive motivoiduttaneen ei motivoiduttane passive lienee motivoiduttu ei liene motivoiduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st motivoitua present motivoituva motivoiduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st motivoituakseni motivoituaksemme
2nd motivoituaksesi motivoituaksenne
3rd motivoituakseen
motivoituaksensa
past motivoitunut motivoiduttu
2nd inessive2 motivoituessa motivoiduttaessa agent4 motivoituma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st motivoituessani motivoituessamme
2nd motivoituessasi motivoituessanne
3rd motivoituessaan
motivoituessansa
negative motivoitumaton
instructive motivoituen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive motivoitumassa
elative motivoitumasta
illative motivoitumaan
adessive motivoitumalla
abessive motivoitumatta
instructive motivoituman motivoiduttaman
4th3 verbal noun motivoituminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st motivoitumaisillani motivoitumaisillamme
2nd motivoitumaisillasi motivoitumaisillanne
3rd motivoitumaisillaan
motivoitumaisillansa
Derived terms

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmotiʋoi̯tuɑ/,
  • Rhymes: -oituɑ
  • Syllabification(key): mo‧ti‧voi‧tu‧a

Verb

motivoitua

  1. partitive singular of motivoitu