muilata

Hello, you have come here looking for the meaning of the word muilata. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word muilata, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say muilata in singular and plural. Everything you need to know about the word muilata you have here. The definition of the word muilata will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofmuilata, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Ingrian

Etymology

From muila (“soap”) +‎ -ta.

Pronunciation

Verb

muilata

  1. (transitive) to soap
  2. (transitive) to boast to; to brag to
    Poika muilais hänen sisarta, jot näki slonan. ― The boy was bragging to his sister, that he saw an elephant.

Conjugation

Conjugation of muilata (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular muilaan en muilaa 1st singular oon muilant, oon muilannut en oo muilant, en oo muilannut
2nd singular muilaat et muilaa 2nd singular oot muilant, oot muilannut et oo muilant, et oo muilannut
3rd singular muilajaa ei muilaa 3rd singular ono muilant, ono muilannut ei oo muilant, ei oo muilannut
1st plural muilaamma emmä muilaa 1st plural oomma muilanneet emmä oo muilanneet
2nd plural muilaatta että muilaa 2nd plural ootta muilanneet että oo muilanneet
3rd plural muilajaat1), muilaavat2), muilataa evät muilaa, ei muilata 3rd plural ovat muilanneet evät oo muilanneet, ei oo muilattu
impersonal muilataa ei muilata impersonal ono muilattu ei oo muilattu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular muilaisin en muilant, en muilannut 1st singular olin muilant, olin muilannut en olt muilant, en olt muilannut
2nd singular muilaisit, muilaist1) et muilant, et muilannut 2nd singular olit muilant, olit muilannut et olt muilant, et olt muilannut
3rd singular muilais ei muilant, ei muilannut 3rd singular oli muilant, oli muilannut ei olt muilant, ei olt muilannut
1st plural muilaisimma emmä muilanneet 1st plural olimma muilanneet emmä olleet muilanneet
2nd plural muilaisitta että muilanneet 2nd plural olitta muilanneet että olleet muilanneet
3rd plural muilaisiit1), muilaisivat2), muilattii evät muilanneet, ei muilattu 3rd plural olivat muilanneet evät olleet muilanneet, ei olt muilattu
impersonal muilattii ei muilattu impersonal oli muilattu ei olt muilattu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular muilajaisin en muilajais 1st singular olisin muilant, olisin muilannut en olis muilant, en olis muilannut
2nd singular muilajaisit, muilajaist1) et muilajais 2nd singular olisit muilant, olisit muilannut et olis muilant, et olis muilannut
3rd singular muilajais ei muilajais 3rd singular olis muilant, olis muilannut ei olis muilant, ei olis muilannut
1st plural muilajaisimma emmä muilajais 1st plural olisimma muilanneet emmä olis muilanneet
2nd plural muilajaisitta että muilajais 2nd plural olisitta muilanneet että olis muilanneet
3rd plural muilajaisiit1), muilajaisivat2), muilattais evät muilajais, ei muilattais 3rd plural olisivat muilanneet evät olis muilanneet, ei olis muilattu
impersonal muilattais ei muilattais impersonal olis muilattu ei olis muilattu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular muilaa elä muilaa 2nd singular oo muilant, oo muilannut elä oo muilant, elä oo muilannut
3rd singular muilatkoo elköö muilatko 3rd singular olkoo muilant, olkoo muilannut elköö olko muilant, elköö olko muilannut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural muilatkaa elkää muilatko 2nd plural olkaa muilanneet elkää olko muilanneet
3rd plural muilatkoot elkööt muilatko, elköö muilattako 3rd plural olkoot muilanneet elkööt olko muilanneet, elköö olko muilattu
impersonal muilattakkoo elköö muilattako impersonal olkoo muilattu elköö olko muilattu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular muilannen en muilanne
2nd singular muilannet et muilanne
3rd singular muilannoo ei muilanne
1st plural muilannemma emmä muilanne
2nd plural muilannetta että muilanne
3rd plural muilannoot evät muilanne, ei muilattane
impersonal muilattannoo ei muilattane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st muilata present muilaava muilattava
2nd inessive muilatees past muilant, muilannut muilattu
instructive muilaten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (muilatkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative muilaamaa
inessive muilaamaas
elative muilaamast
abessive muilaamata
4th nominative muilaamiin
partitive muilaamista, muilaamist

See also

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 316
Wikious
Boobota
Sagapedia