From the verb muonittaa + -us.
muonitus
Inflection of muonitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | muonitus | muonitukset | ||
genitive | muonituksen | muonitusten muonituksien | ||
partitive | muonitusta | muonituksia | ||
illative | muonitukseen | muonituksiin | ||
singular | plural | |||
nominative | muonitus | muonitukset | ||
accusative | nom. | muonitus | muonitukset | |
gen. | muonituksen | |||
genitive | muonituksen | muonitusten muonituksien | ||
partitive | muonitusta | muonituksia | ||
inessive | muonituksessa | muonituksissa | ||
elative | muonituksesta | muonituksista | ||
illative | muonitukseen | muonituksiin | ||
adessive | muonituksella | muonituksilla | ||
ablative | muonitukselta | muonituksilta | ||
allative | muonitukselle | muonituksille | ||
essive | muonituksena | muonituksina | ||
translative | muonitukseksi | muonituksiksi | ||
abessive | muonituksetta | muonituksitta | ||
instructive | — | muonituksin | ||
comitative | See the possessive forms below. |