From the verb muonittaa + -us.
muonitus
Inflection of muonitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | muonitus | muonitukset | |
genitive | muonituksen | muonitusten muonituksien | |
partitive | muonitusta | muonituksia | |
illative | muonitukseen | muonituksiin | |
singular | plural | ||
nominative | muonitus | muonitukset | |
accusative | nom. | muonitus | muonitukset |
gen. | muonituksen | ||
genitive | muonituksen | muonitusten muonituksien | |
partitive | muonitusta | muonituksia | |
inessive | muonituksessa | muonituksissa | |
elative | muonituksesta | muonituksista | |
illative | muonitukseen | muonituksiin | |
adessive | muonituksella | muonituksilla | |
ablative | muonitukselta | muonituksilta | |
allative | muonitukselle | muonituksille | |
essive | muonituksena | muonituksina | |
translative | muonitukseksi | muonituksiksi | |
abessive | muonituksetta | muonituksitta | |
instructive | — | muonituksin | |
comitative | See the possessive forms below. |