mutkitteleva

Hello, you have come here looking for the meaning of the word mutkitteleva. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word mutkitteleva, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say mutkitteleva in singular and plural. Everything you need to know about the word mutkitteleva you have here. The definition of the word mutkitteleva will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofmutkitteleva, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmutkitːeleʋɑ/,
  • Rhymes: -eleʋɑ
  • Syllabification(key): mut‧kit‧te‧le‧va
  • Hyphenation(key): mut‧kit‧te‧le‧va

Adjective

mutkitteleva (comparative mutkittelevampi, superlative mutkittelevin)

  1. sinuous

Declension

Inflection of mutkitteleva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative mutkitteleva mutkittelevat
genitive mutkittelevan mutkittelevien
partitive mutkittelevaa mutkittelevia
illative mutkittelevaan mutkitteleviin
singular plural
nominative mutkitteleva mutkittelevat
accusative nom. mutkitteleva mutkittelevat
gen. mutkittelevan
genitive mutkittelevan mutkittelevien
mutkittelevain rare
partitive mutkittelevaa mutkittelevia
inessive mutkittelevassa mutkittelevissa
elative mutkittelevasta mutkittelevista
illative mutkittelevaan mutkitteleviin
adessive mutkittelevalla mutkittelevilla
ablative mutkittelevalta mutkittelevilta
allative mutkittelevalle mutkitteleville
essive mutkittelevana mutkittelevina
translative mutkittelevaksi mutkitteleviksi
abessive mutkittelevatta mutkittelevitta
instructive — mutkittelevin
comitative — mutkittelevine
Possessive forms of mutkitteleva (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative mutkittelevani mutkittelevani
accusative nom. mutkittelevani mutkittelevani
gen. mutkittelevani
genitive mutkittelevani mutkittelevieni
mutkittelevaini rare
partitive mutkittelevaani mutkitteleviani
inessive mutkittelevassani mutkittelevissani
elative mutkittelevastani mutkittelevistani
illative mutkittelevaani mutkitteleviini
adessive mutkittelevallani mutkittelevillani
ablative mutkittelevaltani mutkitteleviltani
allative mutkittelevalleni mutkittelevilleni
essive mutkittelevanani mutkittelevinani
translative mutkittelevakseni mutkittelevikseni
abessive mutkittelevattani mutkittelevittani
instructive — —
comitative — mutkittelevineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative mutkittelevasi mutkittelevasi
accusative nom. mutkittelevasi mutkittelevasi
gen. mutkittelevasi
genitive mutkittelevasi mutkitteleviesi
mutkittelevaisi rare
partitive mutkittelevaasi mutkitteleviasi
inessive mutkittelevassasi mutkittelevissasi
elative mutkittelevastasi mutkittelevistasi
illative mutkittelevaasi mutkitteleviisi
adessive mutkittelevallasi mutkittelevillasi
ablative mutkittelevaltasi mutkitteleviltasi
allative mutkittelevallesi mutkittelevillesi
essive mutkittelevanasi mutkittelevinasi
translative mutkittelevaksesi mutkitteleviksesi
abessive mutkittelevattasi mutkittelevittasi
instructive — —
comitative — mutkittelevinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative mutkittelevamme mutkittelevamme
accusative nom. mutkittelevamme mutkittelevamme
gen. mutkittelevamme
genitive mutkittelevamme mutkitteleviemme
mutkittelevaimme rare
partitive mutkittelevaamme mutkitteleviamme
inessive mutkittelevassamme mutkittelevissamme
elative mutkittelevastamme mutkittelevistamme
illative mutkittelevaamme mutkitteleviimme
adessive mutkittelevallamme mutkittelevillamme
ablative mutkittelevaltamme mutkitteleviltamme
allative mutkittelevallemme mutkittelevillemme
essive mutkittelevanamme mutkittelevinamme
translative mutkittelevaksemme mutkitteleviksemme
abessive mutkittelevattamme mutkittelevittamme
instructive — —
comitative — mutkittelevinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative mutkittelevanne mutkittelevanne
accusative nom. mutkittelevanne mutkittelevanne
gen. mutkittelevanne
genitive mutkittelevanne mutkittelevienne
mutkittelevainne rare
partitive mutkittelevaanne mutkittelevianne
inessive mutkittelevassanne mutkittelevissanne
elative mutkittelevastanne mutkittelevistanne
illative mutkittelevaanne mutkitteleviinne
adessive mutkittelevallanne mutkittelevillanne
ablative mutkittelevaltanne mutkitteleviltanne
allative mutkittelevallenne mutkittelevillenne
essive mutkittelevananne mutkittelevinanne
translative mutkittelevaksenne mutkitteleviksenne
abessive mutkittelevattanne mutkittelevittanne
instructive — —
comitative — mutkittelevinenne
third-person possessor
singular plural
nominative mutkittelevansa mutkittelevansa
accusative nom. mutkittelevansa mutkittelevansa
gen. mutkittelevansa
genitive mutkittelevansa mutkitteleviensa
mutkittelevainsa rare
partitive mutkittelevaansa mutkitteleviaan
mutkitteleviansa
inessive mutkittelevassaan
mutkittelevassansa 		mutkittelevissaan
mutkittelevissansa
elative mutkittelevastaan
mutkittelevastansa 		mutkittelevistaan
mutkittelevistansa
illative mutkittelevaansa mutkitteleviinsa
adessive mutkittelevallaan
mutkittelevallansa 		mutkittelevillaan
mutkittelevillansa
ablative mutkittelevaltaan
mutkittelevaltansa 		mutkitteleviltaan
mutkitteleviltansa
allative mutkittelevalleen
mutkittelevallensa 		mutkittelevilleen
mutkittelevillensa
essive mutkittelevanaan
mutkittelevanansa 		mutkittelevinaan
mutkittelevinansa
translative mutkittelevakseen
mutkittelevaksensa 		mutkittelevikseen
mutkitteleviksensa
abessive mutkittelevattaan
mutkittelevattansa 		mutkittelevittaan
mutkittelevittansa
instructive — —
comitative — mutkittelevineen
mutkittelevinensa

Participle

mutkitteleva

  1. present active participle of mutkitella
Wikious
Boobota
Sagapedia