myötä- (“co-, along”) + häpeä (“shame”). First attested in c. 2004.
myötähäpeä
Inflection of myötähäpeä (Kotus type 15/korkea, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | myötähäpeä | myötähäpeät | |
genitive | myötähäpeän | myötähäpeiden myötähäpeitten | |
partitive | myötähäpeää myötähäpeätä |
myötähäpeitä | |
illative | myötähäpeään | myötähäpeisiin myötähäpeihin | |
singular | plural | ||
nominative | myötähäpeä | myötähäpeät | |
accusative | nom. | myötähäpeä | myötähäpeät |
gen. | myötähäpeän | ||
genitive | myötähäpeän | myötähäpeiden myötähäpeitten myötähäpeäin rare | |
partitive | myötähäpeää myötähäpeätä |
myötähäpeitä | |
inessive | myötähäpeässä | myötähäpeissä | |
elative | myötähäpeästä | myötähäpeistä | |
illative | myötähäpeään | myötähäpeisiin myötähäpeihin | |
adessive | myötähäpeällä | myötähäpeillä | |
ablative | myötähäpeältä | myötähäpeiltä | |
allative | myötähäpeälle | myötähäpeille | |
essive | myötähäpeänä | myötähäpeinä | |
translative | myötähäpeäksi | myötähäpeiksi | |
abessive | myötähäpeättä | myötähäpeittä | |
instructive | — | myötähäpein | |
comitative | See the possessive forms below. |