näkö
Hello, you have come here looking for the meaning of the word näkö. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word näkö, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say näkö in singular and plural. Everything you need to know about the word näkö you have here. The definition of the word näkö will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofnäkö, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.
See also: nako
Finnish
Etymology
From Proto-Finnic *näko. Equivalent to näke- (“to see”) + -ö. Cognate with Estonian nägu, Veps nägo.
Pronunciation
Noun
näkö
- sight, vision, eyesight
- (colloquial) look, looks (especially good looks)
- (colloquial) face
- päin näköä ― to someone's face
Declension
| Inflection of näkö (Kotus type 1*D/valo, k-∅ gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | näkö | näöt | |
| genitive | näön | näköjen | |
| partitive | näköä | näköjä | |
| illative | näköön | näköihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | näkö | näöt | |
| accusative | nom. | näkö | näöt |
| gen. | näön | ||
| genitive | näön | näköjen | |
| partitive | näköä | näköjä | |
| inessive | näössä | näöissä | |
| elative | näöstä | näöistä | |
| illative | näköön | näköihin | |
| adessive | näöllä | näöillä | |
| ablative | näöltä | näöiltä | |
| allative | näölle | näöille | |
| essive | näkönä | näköinä | |
| translative | näöksi | näöiksi | |
| abessive | näöttä | näöittä | |
| instructive | — | näöin | |
| comitative | See the possessive forms below. | ||
Synonyms
Derived terms
compounds
- hämäränäkö
- ikänäkö
- kaksinnäkö
- kaukonäkö
- konenäkö
- likinäkö
- lähinäkö
- nelivärinäkö
- näköaisti
- näköaistimus
- näköaivokuori
- näköala
- näköelin
- näköeste
- näköetäisyys
- näköhaitta
- näköharha
- näköhavainto
- näköhermo
- näköhäiriö
- näköjuoste
- näkökanta
- näkökartio
- näkökenttä
- näkökeskus
- näkökohta
- näkökulma
- näkökyky
- näkölento
- näkömuisti
- näköpiiri
- näköpuhelin
- näköpurppura
- näköradio
- näkösuoja
- näkösuojain
- näkösyvyys
- näkötarkkuus
- näkötorni
- näkövamma
- näkövammainen
- näkövinkkeli
- näköyhteys
- nälännäkö
- näönhuolto
- näöntarkastus
- näöntarkkuus
- näöntutkimus
- pimeänäkö
- putkinäkö
- röntgennäkö
- selvänäkö
- stereonäkö
- sukunäkö
- syvyysnäkö
- tietokonenäkö
- ulkonäkö
- unennäkö
- vaivannäkö
- värinäkö
- yönäkö
- ääreisnäkö
Further reading
- “näkö”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03
Anagrams
Ingrian
Etymology
From Proto-Finnic *näko. Cognates include Finnish näkö and Estonian nägu.
Pronunciation
Noun
näkö
- face
- 1937, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 102:
- A näön peitti mussan karvaverkonka.
- And the face she hid with a black hairnet.
- expression
- sight, vision
Declension
| Declension of näkö (type 4/koivu, k- gradation, gemination) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | näkö | näöt |
| genitive | näön | näkköin, näkölöin |
| partitive | näkköä | näköjä, näkölöjä |
| illative | näkköö | näkköi, näkölöihe |
| inessive | näös | näöis, näkölöis |
| elative | näöst | näöist, näkölöist |
| allative | näölle | näöille, näkölöille |
| adessive | näöl | näöil, näkölöil |
| ablative | näölt | näöilt, näkölöilt |
| translative | näöks | näöiks, näkölöiks |
| essive | näkönnä, näkköön | näköinnä, näkölöinnä, näkköin, näkölöin |
| exessive1) | näkönt | näköint, näkölöint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||
Synonyms
- (face): liitsa
Derived terms
References
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 353