omavaltainen

Hello, you have come here looking for the meaning of the word omavaltainen. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word omavaltainen, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say omavaltainen in singular and plural. Everything you need to know about the word omavaltainen you have here. The definition of the word omavaltainen will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofomavaltainen, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

oma +‎ -valtainen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈomɑˌʋɑltɑi̯nen/,
  • Rhymes: -ɑltɑinen
  • Syllabification(key): o‧ma‧val‧tai‧nen

Adjective

omavaltainen (comparative omavaltaisempi, superlative omavaltaisin)

  1. arbitrary, headstrong, high-handed, self-willed (acting without consideration of the interests and rights of others and/or the legal limits of one's powers)
    Synonyms: piittaamaton, mielivaltainen, omapäinen, kuriton, laiton

Declension

Inflection of omavaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative omavaltainen omavaltaiset
genitive omavaltaisen omavaltaisten
omavaltaisien
partitive omavaltaista omavaltaisia
illative omavaltaiseen omavaltaisiin
singular plural
nominative omavaltainen omavaltaiset
accusative nom. omavaltainen omavaltaiset
gen. omavaltaisen
genitive omavaltaisen omavaltaisten
omavaltaisien
partitive omavaltaista omavaltaisia
inessive omavaltaisessa omavaltaisissa
elative omavaltaisesta omavaltaisista
illative omavaltaiseen omavaltaisiin
adessive omavaltaisella omavaltaisilla
ablative omavaltaiselta omavaltaisilta
allative omavaltaiselle omavaltaisille
essive omavaltaisena omavaltaisina
translative omavaltaiseksi omavaltaisiksi
abessive omavaltaisetta omavaltaisitta
instructive — omavaltaisin
comitative — omavaltaisine
Possessive forms of omavaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative omavaltaiseni omavaltaiseni
accusative nom. omavaltaiseni omavaltaiseni
gen. omavaltaiseni
genitive omavaltaiseni omavaltaisteni
omavaltaisieni
partitive omavaltaistani omavaltaisiani
inessive omavaltaisessani omavaltaisissani
elative omavaltaisestani omavaltaisistani
illative omavaltaiseeni omavaltaisiini
adessive omavaltaisellani omavaltaisillani
ablative omavaltaiseltani omavaltaisiltani
allative omavaltaiselleni omavaltaisilleni
essive omavaltaisenani omavaltaisinani
translative omavaltaisekseni omavaltaisikseni
abessive omavaltaisettani omavaltaisittani
instructive — —
comitative — omavaltaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative omavaltaisesi omavaltaisesi
accusative nom. omavaltaisesi omavaltaisesi
gen. omavaltaisesi
genitive omavaltaisesi omavaltaistesi
omavaltaisiesi
partitive omavaltaistasi omavaltaisiasi
inessive omavaltaisessasi omavaltaisissasi
elative omavaltaisestasi omavaltaisistasi
illative omavaltaiseesi omavaltaisiisi
adessive omavaltaisellasi omavaltaisillasi
ablative omavaltaiseltasi omavaltaisiltasi
allative omavaltaisellesi omavaltaisillesi
essive omavaltaisenasi omavaltaisinasi
translative omavaltaiseksesi omavaltaisiksesi
abessive omavaltaisettasi omavaltaisittasi
instructive — —
comitative — omavaltaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative omavaltaisemme omavaltaisemme
accusative nom. omavaltaisemme omavaltaisemme
gen. omavaltaisemme
genitive omavaltaisemme omavaltaistemme
omavaltaisiemme
partitive omavaltaistamme omavaltaisiamme
inessive omavaltaisessamme omavaltaisissamme
elative omavaltaisestamme omavaltaisistamme
illative omavaltaiseemme omavaltaisiimme
adessive omavaltaisellamme omavaltaisillamme
ablative omavaltaiseltamme omavaltaisiltamme
allative omavaltaisellemme omavaltaisillemme
essive omavaltaisenamme omavaltaisinamme
translative omavaltaiseksemme omavaltaisiksemme
abessive omavaltaisettamme omavaltaisittamme
instructive — —
comitative — omavaltaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative omavaltaisenne omavaltaisenne
accusative nom. omavaltaisenne omavaltaisenne
gen. omavaltaisenne
genitive omavaltaisenne omavaltaistenne
omavaltaisienne
partitive omavaltaistanne omavaltaisianne
inessive omavaltaisessanne omavaltaisissanne
elative omavaltaisestanne omavaltaisistanne
illative omavaltaiseenne omavaltaisiinne
adessive omavaltaisellanne omavaltaisillanne
ablative omavaltaiseltanne omavaltaisiltanne
allative omavaltaisellenne omavaltaisillenne
essive omavaltaisenanne omavaltaisinanne
translative omavaltaiseksenne omavaltaisiksenne
abessive omavaltaisettanne omavaltaisittanne
instructive — —
comitative — omavaltaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative omavaltaisensa omavaltaisensa
accusative nom. omavaltaisensa omavaltaisensa
gen. omavaltaisensa
genitive omavaltaisensa omavaltaistensa
omavaltaisiensa
partitive omavaltaistaan
omavaltaistansa 		omavaltaisiaan
omavaltaisiansa
inessive omavaltaisessaan
omavaltaisessansa 		omavaltaisissaan
omavaltaisissansa
elative omavaltaisestaan
omavaltaisestansa 		omavaltaisistaan
omavaltaisistansa
illative omavaltaiseensa omavaltaisiinsa
adessive omavaltaisellaan
omavaltaisellansa 		omavaltaisillaan
omavaltaisillansa
ablative omavaltaiseltaan
omavaltaiseltansa 		omavaltaisiltaan
omavaltaisiltansa
allative omavaltaiselleen
omavaltaisellensa 		omavaltaisilleen
omavaltaisillensa
essive omavaltaisenaan
omavaltaisenansa 		omavaltaisinaan
omavaltaisinansa
translative omavaltaisekseen
omavaltaiseksensa 		omavaltaisikseen
omavaltaisiksensa
abessive omavaltaisettaan
omavaltaisettansa 		omavaltaisittaan
omavaltaisittansa
instructive — —
comitative — omavaltaisineen
omavaltaisinensa

Derived terms

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia