opetettu

Hello, you have come here looking for the meaning of the word opetettu. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word opetettu, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say opetettu in singular and plural. Everything you need to know about the word opetettu you have here. The definition of the word opetettu will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofopetettu, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Participle

opetettu

  1. past passive participle of opettaa

Declension

Inflection of opetettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative opetettu opetetut
genitive opetetun opetettujen
partitive opetettua opetettuja
illative opetettuun opetettuihin
singular plural
nominative opetettu opetetut
accusative nom. opetettu opetetut
gen. opetetun
genitive opetetun opetettujen
partitive opetettua opetettuja
inessive opetetussa opetetuissa
elative opetetusta opetetuista
illative opetettuun opetettuihin
adessive opetetulla opetetuilla
ablative opetetulta opetetuilta
allative opetetulle opetetuille
essive opetettuna opetettuina
translative opetetuksi opetetuiksi
abessive opetetutta opetetuitta
instructive opetetuin
comitative opetettuine
Possessive forms of opetettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative opetettuni opetettuni
accusative nom. opetettuni opetettuni
gen. opetettuni
genitive opetettuni opetettujeni
partitive opetettuani opetettujani
inessive opetetussani opetetuissani
elative opetetustani opetetuistani
illative opetettuuni opetettuihini
adessive opetetullani opetetuillani
ablative opetetultani opetetuiltani
allative opetetulleni opetetuilleni
essive opetettunani opetettuinani
translative opetetukseni opetetuikseni
abessive opetetuttani opetetuittani
instructive
comitative opetettuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative opetettusi opetettusi
accusative nom. opetettusi opetettusi
gen. opetettusi
genitive opetettusi opetettujesi
partitive opetettuasi opetettujasi
inessive opetetussasi opetetuissasi
elative opetetustasi opetetuistasi
illative opetettuusi opetettuihisi
adessive opetetullasi opetetuillasi
ablative opetetultasi opetetuiltasi
allative opetetullesi opetetuillesi
essive opetettunasi opetettuinasi
translative opetetuksesi opetetuiksesi
abessive opetetuttasi opetetuittasi
instructive
comitative opetettuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative opetettumme opetettumme
accusative nom. opetettumme opetettumme
gen. opetettumme
genitive opetettumme opetettujemme
partitive opetettuamme opetettujamme
inessive opetetussamme opetetuissamme
elative opetetustamme opetetuistamme
illative opetettuumme opetettuihimme
adessive opetetullamme opetetuillamme
ablative opetetultamme opetetuiltamme
allative opetetullemme opetetuillemme
essive opetettunamme opetettuinamme
translative opetetuksemme opetetuiksemme
abessive opetetuttamme opetetuittamme
instructive
comitative opetettuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative opetettunne opetettunne
accusative nom. opetettunne opetettunne
gen. opetettunne
genitive opetettunne opetettujenne
partitive opetettuanne opetettujanne
inessive opetetussanne opetetuissanne
elative opetetustanne opetetuistanne
illative opetettuunne opetettuihinne
adessive opetetullanne opetetuillanne
ablative opetetultanne opetetuiltanne
allative opetetullenne opetetuillenne
essive opetettunanne opetettuinanne
translative opetetuksenne opetetuiksenne
abessive opetetuttanne opetetuittanne
instructive
comitative opetettuinenne

Anagrams