opettaja

Hello, you have come here looking for the meaning of the word opettaja. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word opettaja, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say opettaja in singular and plural. Everything you need to know about the word opettaja you have here. The definition of the word opettaja will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofopettaja, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Finnish Wikipedia has an article on:
Wikipedia fi

Etymology

opettaa +‎ -ja. Cognate with Estonian õpetaja.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈopetːɑjɑ/,
  • Audio:(file)
  • Rhymes: -ɑjɑ
  • Hyphenation(key): opet‧ta‧ja

Noun

opettaja

  1. teacher

Declension

Inflection of opettaja (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative opettaja opettajat
genitive opettajan opettajien
partitive opettajaa opettajia
illative opettajaan opettajiin
singular plural
nominative opettaja opettajat
accusative nom. opettaja opettajat
gen. opettajan
genitive opettajan opettajien
opettajain rare
partitive opettajaa opettajia
inessive opettajassa opettajissa
elative opettajasta opettajista
illative opettajaan opettajiin
adessive opettajalla opettajilla
ablative opettajalta opettajilta
allative opettajalle opettajille
essive opettajana opettajina
translative opettajaksi opettajiksi
abessive opettajatta opettajitta
instructive opettajin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of opettaja (Kotus type 10/koira, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative opettajani opettajani
accusative nom. opettajani opettajani
gen. opettajani
genitive opettajani opettajieni
opettajaini rare
partitive opettajaani opettajiani
inessive opettajassani opettajissani
elative opettajastani opettajistani
illative opettajaani opettajiini
adessive opettajallani opettajillani
ablative opettajaltani opettajiltani
allative opettajalleni opettajilleni
essive opettajanani opettajinani
translative opettajakseni opettajikseni
abessive opettajattani opettajittani
instructive
comitative opettajineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative opettajasi opettajasi
accusative nom. opettajasi opettajasi
gen. opettajasi
genitive opettajasi opettajiesi
opettajaisi rare
partitive opettajaasi opettajiasi
inessive opettajassasi opettajissasi
elative opettajastasi opettajistasi
illative opettajaasi opettajiisi
adessive opettajallasi opettajillasi
ablative opettajaltasi opettajiltasi
allative opettajallesi opettajillesi
essive opettajanasi opettajinasi
translative opettajaksesi opettajiksesi
abessive opettajattasi opettajittasi
instructive
comitative opettajinesi

Derived terms

compounds

Further reading

Ingrian

Etymology

From opettaa (to teach) +‎ -ja. Akin to Finnish opettaja.

Pronunciation

Noun

opettaja

  1. teacher
    • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 52:
      Lenin oli meijen käyttäjä, opettaja, ystävä.
      Lenin was our leader, teacher, friend.
    • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:
      Kumpaa poolee se ono opettajast?
      On which side is it for the teacher?

Declension

Declension of opettaja (type 3/koira, no gradation, gemination)
singular plural
nominative opettaja opettajat
genitive opettajan opettaijiin
partitive opettaijaa opettaijia
illative opettaijaa opettaijii
inessive opettajas opettajis
elative opettajast opettajist
allative opettajalle opettajille
adessive opettajal opettajil
ablative opettajalt opettajilt
translative opettajaks opettajiks
essive opettajanna, opettaijaan opettajinna, opettaijiin
exessive1) opettajant opettajint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

References

  • Fedor Tumansky (1790) “опетайя”, in Опытъ повѣствованїя о дѣянїях, положенїи, состоянїи и раздѣленїи Санкт-Петербургской губернїи [An experiment of an account of the acts, location, condition and division of the Saint Petersburg gubernia], Краткїй словарь ижерскаго, финскаго, эстонскаго, чюдскаго, и ямскаго нарѣчїя съ россїйскимъ переводомъ [A short dictionary of the Ingrian, Finnish, Estonian, Chud and Yamtian dialects with a Russian translation], page 685
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 358