orastua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word orastua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word orastua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say orastua in singular and plural. Everything you need to know about the word orastua you have here. The definition of the word orastua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition oforastua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

orastaa +‎ -ua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈorɑstuɑˣ/,
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): o‧ras‧tu‧a

Verb

orastua

  1. (intransitive) to sprout

Conjugation

Inflection of orastua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. orastun en orastu 1st sing. olen orastunut en ole orastunut
2nd sing. orastut et orastu 2nd sing. olet orastunut et ole orastunut
3rd sing. orastuu ei orastu 3rd sing. on orastunut ei ole orastunut
1st plur. orastumme emme orastu 1st plur. olemme orastuneet emme ole orastuneet
2nd plur. orastutte ette orastu 2nd plur. olette orastuneet ette ole orastuneet
3rd plur. orastuvat eivät orastu 3rd plur. ovat orastuneet eivät ole orastuneet
passive orastutaan ei orastuta passive on orastuttu ei ole orastuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. orastuin en orastunut 1st sing. olin orastunut en ollut orastunut
2nd sing. orastuit et orastunut 2nd sing. olit orastunut et ollut orastunut
3rd sing. orastui ei orastunut 3rd sing. oli orastunut ei ollut orastunut
1st plur. orastuimme emme orastuneet 1st plur. olimme orastuneet emme olleet orastuneet
2nd plur. orastuitte ette orastuneet 2nd plur. olitte orastuneet ette olleet orastuneet
3rd plur. orastuivat eivät orastuneet 3rd plur. olivat orastuneet eivät olleet orastuneet
passive orastuttiin ei orastuttu passive oli orastuttu ei ollut orastuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. orastuisin en orastuisi 1st sing. olisin orastunut en olisi orastunut
2nd sing. orastuisit et orastuisi 2nd sing. olisit orastunut et olisi orastunut
3rd sing. orastuisi ei orastuisi 3rd sing. olisi orastunut ei olisi orastunut
1st plur. orastuisimme emme orastuisi 1st plur. olisimme orastuneet emme olisi orastuneet
2nd plur. orastuisitte ette orastuisi 2nd plur. olisitte orastuneet ette olisi orastuneet
3rd plur. orastuisivat eivät orastuisi 3rd plur. olisivat orastuneet eivät olisi orastuneet
passive orastuttaisiin ei orastuttaisi passive olisi orastuttu ei olisi orastuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. orastu älä orastu 2nd sing. — —
3rd sing. orastukoon älköön orastuko 3rd sing. olkoon orastunut älköön olko orastunut
1st plur. orastukaamme älkäämme orastuko 1st plur. — —
2nd plur. orastukaa älkää orastuko 2nd plur. — —
3rd plur. orastukoot älkööt orastuko 3rd plur. olkoot orastuneet älkööt olko orastuneet
passive orastuttakoon älköön orastuttako passive olkoon orastuttu älköön olko orastuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. orastunen en orastune 1st sing. lienen orastunut en liene orastunut
2nd sing. orastunet et orastune 2nd sing. lienet orastunut et liene orastunut
3rd sing. orastunee ei orastune 3rd sing. lienee orastunut ei liene orastunut
1st plur. orastunemme emme orastune 1st plur. lienemme orastuneet emme liene orastuneet
2nd plur. orastunette ette orastune 2nd plur. lienette orastuneet ette liene orastuneet
3rd plur. orastunevat eivät orastune 3rd plur. lienevät orastuneet eivät liene orastuneet
passive orastuttaneen ei orastuttane passive lienee orastuttu ei liene orastuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st orastua present orastuva orastuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st orastuakseni orastuaksemme
2nd orastuaksesi orastuaksenne
3rd orastuakseen
orastuaksensa
past orastunut orastuttu
2nd inessive2 orastuessa orastuttaessa agent4 orastuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st orastuessani orastuessamme
2nd orastuessasi orastuessanne
3rd orastuessaan
orastuessansa
negative orastumaton
instructive orastuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive orastumassa —
elative orastumasta —
illative orastumaan —
adessive orastumalla —
abessive orastumatta —
instructive orastuman orastuttaman
4th3 verbal noun orastuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st orastumaisillani orastumaisillamme
2nd orastumaisillasi orastumaisillanne
3rd orastumaisillaan
orastumaisillansa

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

From oras (“sprout”) +‎ -staa +‎ -ua. Akin to Finnish orastua.

Pronunciation

Verb

orastua

  1. (intransitive) to sprout

Conjugation

Conjugation of orastua (type 1/ampua, st-ss gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular orassun en orassu 1st singular oon orastunt, oon orastunut en oo orastunt, en oo orastunut
2nd singular orassut et orassu 2nd singular oot orastunt, oot orastunut et oo orastunt, et oo orastunut
3rd singular orastuu ei orassu 3rd singular ono orastunt, ono orastunut ei oo orastunt, ei oo orastunut
1st plural orassumma emmä orassu 1st plural oomma orastunneet emmä oo orastunneet
2nd plural orassutta että orassu 2nd plural ootta orastunneet että oo orastunneet
3rd plural orastuut1), orastuvat2), orassuttaa evät orassu, ei orassuta 3rd plural ovat orastunneet evät oo orastunneet, ei oo orassuttu
impersonal orassuttaa ei orassuta impersonal ono orassuttu ei oo orassuttu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular orassuin en orastunt, en orastunut 1st singular olin orastunt, olin orastunut en olt orastunt, en olt orastunut
2nd singular orassuit et orastunt, et orastunut 2nd singular olit orastunt, olit orastunut et olt orastunt, et olt orastunut
3rd singular orastui ei orastunt, ei orastunut 3rd singular oli orastunt, oli orastunut ei olt orastunt, ei olt orastunut
1st plural orassuimma emmä orastunneet 1st plural olimma orastunneet emmä olleet orastunneet
2nd plural orassuitta että orastunneet 2nd plural olitta orastunneet että olleet orastunneet
3rd plural orastuit1), orastuivat2), orassuttii evät orastunneet, ei orassuttu 3rd plural olivat orastunneet evät olleet orastunneet, ei olt orassuttu
impersonal orassuttii ei orassuttu impersonal oli orassuttu ei olt orassuttu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular orastuisin en orastuis 1st singular olisin orastunt, olisin orastunut en olis orastunt, en olis orastunut
2nd singular orastuisit, orastuist1) et orastuis 2nd singular olisit orastunt, olisit orastunut et olis orastunt, et olis orastunut
3rd singular orastuis ei orastuis 3rd singular olis orastunt, olis orastunut ei olis orastunt, ei olis orastunut
1st plural orastuisimma emmä orastuis 1st plural olisimma orastunneet emmä olis orastunneet
2nd plural orastuisitta että orastuis 2nd plural olisitta orastunneet että olis orastunneet
3rd plural orastuisiit1), orastuisivat2), orassuttais evät orastuis, ei orassuttais 3rd plural olisivat orastunneet evät olis orastunneet, ei olis orassuttu
impersonal orassuttais ei orassuttais impersonal olis orassuttu ei olis orassuttu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular orassu elä orassu 2nd singular oo orastunt, oo orastunut elä oo orastunt, elä oo orastunut
3rd singular orastukkoo elköö orastuko 3rd singular olkoo orastunt, olkoo orastunut elköö olko orastunt, elköö olko orastunut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural orastukkaa elkää orastuko 2nd plural olkaa orastunneet elkää olko orastunneet
3rd plural orastukkoot elkööt orastuko, elköö orassuttako 3rd plural olkoot orastunneet elkööt olko orastunneet, elköö olko orassuttu
impersonal orassuttakoo elköö orassuttako impersonal olkoo orassuttu elköö olko orassuttu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular orastunen en orastune
2nd singular orastunet et orastune
3rd singular orastunnoo ei orastune
1st plural orastunemma emmä orastune
2nd plural orastunetta että orastune
3rd plural orastunnoot evät orastune, ei orassuttane
impersonal orassuttanoo ei orassuttane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st orastua present orastuva orassuttava
2nd inessive orastues past orastunt, orastunut orassuttu
instructive orastuen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (orastukkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative orastummaa
inessive orastumas
elative orastumast
abessive orastumata
4th nominative orastumiin
partitive orastumista, orastumist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 365
Wikious
Boobota
Sagapedia