pää

Picture dictionary
pääkallo aivot otsa silmä nenä suu leuka poski korva ohimo takaraivo kaula niska
ihmisen pää (“human head”) Click on labels in the image.

From Proto-Finnic *pää, from Proto-Finno-Ugric *päŋe. Cognates include Estonian pea, Veps pä, Moksha and Erzya пе (pe, “end”) and Hungarian fej, fő.

• IPA^(key): /ˈpæː/,
• Rhymes: -æː
• Syllabification^(key): pää

pää

1. head (part of a body)

   ahtaa päähänsä ― to cram (information) into one's head, to study hard

2. head (leader, expert, e.g. of an organisation)
3. head (part in a machine)
4. end, tip (physical end, especially when there is no clear "beginning" and "end" but only two ends)
5. (in external locative cases, in expressions) mood

   hyvällä päällä ― in a good mood

• "on one's head" is translated with the internal locative cases (inessive, illative, elative) into Finnish when referring to headgear:

  Miehellä oli hattu päässään.

  The man had a hat on his head. / The man wore a hat.

• example of adessive case usage:

  Mies seisoi päällään.

  The man was standing on his head.

• adessive (päällä), ablative (päältä) and allative (päälle) cases have also adverbial and postpositional usage; see respective entries
• inessive (päässä), elative (päästä) and illative (päähän) cases have also postpositional usage relating to distance; see respective entries

• “pää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

From Proto-Finnic *pää. Cognates include Finnish pää and Estonian pea.

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈpæː/,
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈpæː/,
• Rhymes: -æː
• Hyphenation: pää

pää

1. head
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 59:

     päähä hattu painettii, suuhu piippu pissettii.

     A hat was pushed onto his head, a pipe was stuck into his mouth.

2. head (of cabbage)
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 19:

     Jos leikata kahtee kapussan pää, ni näkkyy, jot hänes ono paljo vaalastavvia lehtilöjä, kummat loottiijaat toin toisee ja ovat kiin paksuus varrees.

     If you cut the head of a cabbage in two, then you'll see, that in it there are a lot of whitish leaves, which lie one on top of the other and they are contained in a thick stalk.

3. ear (of grain)
   • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 3:

     Peltoilt jo leipä ono korjattu, se korjattii ku vaa päis valmistuivat jyvät.

     Bread is already collected from the fields, it was collected as soon as the corns ripened in their ears.

4. Measure word for animals: head
   • 1937, N. S. Popova, translated by A. Kolesova, Arifmetiikan oppikirja alkușkouluja vart (toin osa), Leningrad: Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 47:

     Zavoda teki kolt kroljcatnikkaa kaikkia 1000 päätä vart.

     A factory makes three hutches for 1000 animals in total.

pää (not comparable)

1. chief, main

• (diminutive) pääkkö

• Fedor Tumansky (1790) “пеа”, in Опытъ повѣствованїя о дѣянїях, положенїи, состоянїи и раздѣленїи Санкт-Петербургской губернїи [An experiment of an account of the acts, location, condition and division of the Saint Petersburg gubernia], Краткїй словарь ижерскаго, финскаго, эстонскаго, чюдскаго, и ямскаго нарѣчїя съ россїйскимъ переводомъ [A short dictionary of the Ingrian, Finnish, Estonian, Chud and Yamtian dialects with a Russian translation], page 679
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 452
• Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎, →ISBN, page 78

From Proto-Finnic *pää, from Proto-Uralic *päŋe.

pää (genitive pää, partitive pääd)

1. head
2. end, tip

From Proto-Finnic *pää, from Proto-Uralic *päŋe.

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈpæː/,
• Rhymes: -æː
• Hyphenation: pää

pää

1. head

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “pää”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn