pauke

Hello, you have come here looking for the meaning of the word pauke. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word pauke, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say pauke in singular and plural. Everything you need to know about the word pauke you have here. The definition of the word pauke will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofpauke, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.
See also: Pauke

Danish

Etymology

From German Pauke

Noun

pauke c (singular definite pauken, plural indefinite pauker)

  1. kettledrum

Declension

Declension of pauke
common
gender 		Singular Plural
indefinite definite indefinite definite
nominative pauke pauken pauker paukerne
genitive paukes paukens paukers paukernes

Derived terms

Further reading

Estonian

Noun

pauke

  1. partitive plural of pauk

Finnish

Etymology

paukkua +‎ -e

Pronunciation

Noun

pauke

  1. banging, cracking (continuous cracking or banging sounds)

Declension

Inflection of pauke (Kotus type 48*A/hame, kk-k gradation)
nominative pauke paukkeet
genitive paukkeen paukkeiden
paukkeitten
partitive pauketta paukkeita
illative paukkeeseen paukkeisiin
paukkeihin
singular plural
nominative pauke paukkeet
accusative nom. pauke paukkeet
gen. paukkeen
genitive paukkeen paukkeiden
paukkeitten
partitive pauketta paukkeita
inessive paukkeessa paukkeissa
elative paukkeesta paukkeista
illative paukkeeseen paukkeisiin
paukkeihin
adessive paukkeella paukkeilla
ablative paukkeelta paukkeilta
allative paukkeelle paukkeille
essive paukkeena paukkeina
translative paukkeeksi paukkeiksi
abessive paukkeetta paukkeitta
instructive — paukkein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pauke (Kotus type 48*A/hame, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative paukkeeni paukkeeni
accusative nom. paukkeeni paukkeeni
gen. paukkeeni
genitive paukkeeni paukkeideni
paukkeitteni
partitive paukettani paukkeitani
inessive paukkeessani paukkeissani
elative paukkeestani paukkeistani
illative paukkeeseeni paukkeisiini
paukkeihini
adessive paukkeellani paukkeillani
ablative paukkeeltani paukkeiltani
allative paukkeelleni paukkeilleni
essive paukkeenani paukkeinani
translative paukkeekseni paukkeikseni
abessive paukkeettani paukkeittani
instructive — —
comitative — paukkeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative paukkeesi paukkeesi
accusative nom. paukkeesi paukkeesi
gen. paukkeesi
genitive paukkeesi paukkeidesi
paukkeittesi
partitive paukettasi paukkeitasi
inessive paukkeessasi paukkeissasi
elative paukkeestasi paukkeistasi
illative paukkeeseesi paukkeisiisi
paukkeihisi
adessive paukkeellasi paukkeillasi
ablative paukkeeltasi paukkeiltasi
allative paukkeellesi paukkeillesi
essive paukkeenasi paukkeinasi
translative paukkeeksesi paukkeiksesi
abessive paukkeettasi paukkeittasi
instructive — —
comitative — paukkeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative paukkeemme paukkeemme
accusative nom. paukkeemme paukkeemme
gen. paukkeemme
genitive paukkeemme paukkeidemme
paukkeittemme
partitive paukettamme paukkeitamme
inessive paukkeessamme paukkeissamme
elative paukkeestamme paukkeistamme
illative paukkeeseemme paukkeisiimme
paukkeihimme
adessive paukkeellamme paukkeillamme
ablative paukkeeltamme paukkeiltamme
allative paukkeellemme paukkeillemme
essive paukkeenamme paukkeinamme
translative paukkeeksemme paukkeiksemme
abessive paukkeettamme paukkeittamme
instructive — —
comitative — paukkeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative paukkeenne paukkeenne
accusative nom. paukkeenne paukkeenne
gen. paukkeenne
genitive paukkeenne paukkeidenne
paukkeittenne
partitive paukettanne paukkeitanne
inessive paukkeessanne paukkeissanne
elative paukkeestanne paukkeistanne
illative paukkeeseenne paukkeisiinne
paukkeihinne
adessive paukkeellanne paukkeillanne
ablative paukkeeltanne paukkeiltanne
allative paukkeellenne paukkeillenne
essive paukkeenanne paukkeinanne
translative paukkeeksenne paukkeiksenne
abessive paukkeettanne paukkeittanne
instructive — —
comitative — paukkeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative paukkeensa paukkeensa
accusative nom. paukkeensa paukkeensa
gen. paukkeensa
genitive paukkeensa paukkeidensa
paukkeittensa
partitive paukettaan
paukettansa 		paukkeitaan
paukkeitansa
inessive paukkeessaan
paukkeessansa 		paukkeissaan
paukkeissansa
elative paukkeestaan
paukkeestansa 		paukkeistaan
paukkeistansa
illative paukkeeseensa paukkeisiinsa
paukkeihinsa
adessive paukkeellaan
paukkeellansa 		paukkeillaan
paukkeillansa
ablative paukkeeltaan
paukkeeltansa 		paukkeiltaan
paukkeiltansa
allative paukkeelleen
paukkeellensa 		paukkeilleen
paukkeillensa
essive paukkeenaan
paukkeenansa 		paukkeinaan
paukkeinansa
translative paukkeekseen
paukkeeksensa 		paukkeikseen
paukkeiksensa
abessive paukkeettaan
paukkeettansa 		paukkeittaan
paukkeittansa
instructive — —
comitative — paukkeineen
paukkeinensa

Derived terms

compounds

Further reading

Anagrams

German

Pronunciation

  • Audio:(file)

Verb

pauke

  1. inflection of pauken:
    1. first-person singular present
    2. first/third-person singular subjunctive I
    3. singular imperative

Norwegian Bokmål

Norwegian Wikipedia has an article on:
Wikipedia no

Etymology

From German Pauke.

Noun

pauke m (definite singular pauken, indefinite plural pauker, definite plural paukene)

  1. (music) a kettledrum

References

Norwegian Nynorsk

Norwegian Nynorsk Wikipedia has an article on:
Wikipedia nn

Etymology

From German Pauke.

Noun

pauke m (definite singular pauken, indefinite plural paukar, definite plural paukane)

  1. (music) a kettledrum

References

Serbo-Croatian

Noun

pauke

  1. accusative plural of pauk

West Frisian

Noun

pauke n (plural paukes)

  1. diminutive of pau
Wikious
Boobota
Sagapedia