peenis (“penis”) + luu (“bone”)
peeniseluu (genitive peeniseluu, partitive peeniseluud)
Declension of peeniseluu (ÕS type 26i/idee, no gradation) | |||
---|---|---|---|
singular | plural | ||
nominative | peeniseluu | peeniseluud | |
accusative | nom. | ||
gen. | peeniseluu | ||
genitive | peeniseluude | ||
partitive | peeniseluud | peeniseluid peeniseluusid | |
illative | peeniseluusse | peeniseluudesse peeniseluisse | |
inessive | peeniseluus | peeniseluudes peeniseluis | |
elative | peeniseluust | peeniseluudest peeniseluist | |
allative | peeniseluule | peeniseluudele peeniseluile | |
adessive | peeniseluul | peeniseluudel peeniseluil | |
ablative | peeniseluult | peeniseluudelt peeniseluilt | |
translative | peeniseluuks | peeniseluudeks peeniseluiks | |
terminative | peeniseluuni | peeniseluudeni | |
essive | peeniseluuna | peeniseluudena | |
abessive | peeniseluuta | peeniseluudeta | |
comitative | peeniseluuga | peeniseluudega |