pilkku

Hello, you have come here looking for the meaning of the word pilkku. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word pilkku, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say pilkku in singular and plural. Everything you need to know about the word pilkku you have here. The definition of the word pilkku will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofpilkku, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

pilkka (mark) +‎ -u; first adopted to mean "comma" by Finnish physician and translator Erik Alexander Ingman in 1844.

Pronunciation

Noun

Finnish Wikipedia has an article on:
Wikipedia fi

pilkku

  1. comma (punctuation mark ,)
  2. (mathematics) dot (symbol , used for separating the fractional part of a decimal number from the whole part)
  3. spot, dot (small spot or mark)
  4. (slang) hashish (cannabis extract)
  5. (colloquial) last call
  6. (colloquial, soccer) penalty mark; thence: penalty kick, penalty shot
  7. (mathematics) prime (symbol ′, as in x′)

Usage notes

In English-speaking countries dot ( . ) is used to separate decimals from the whole part and comma (, ) to separate powers of three, whereas in Finland along with most of continental Europe, the comma is used as the decimal marker. Due to English influence, in speech the "decimal comma" is sometimes read as piste (dot).

Declension

Inflection of pilkku (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative pilkku pilkut
genitive pilkun pilkkujen
partitive pilkkua pilkkuja
illative pilkkuun pilkkuihin
singular plural
nominative pilkku pilkut
accusative nom. pilkku pilkut
gen. pilkun
genitive pilkun pilkkujen
partitive pilkkua pilkkuja
inessive pilkussa pilkuissa
elative pilkusta pilkuista
illative pilkkuun pilkkuihin
adessive pilkulla pilkuilla
ablative pilkulta pilkuilta
allative pilkulle pilkuille
essive pilkkuna pilkkuina
translative pilkuksi pilkuiksi
abessive pilkutta pilkuitta
instructive pilkuin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pilkku (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative pilkkuni pilkkuni
accusative nom. pilkkuni pilkkuni
gen. pilkkuni
genitive pilkkuni pilkkujeni
partitive pilkkuani pilkkujani
inessive pilkussani pilkuissani
elative pilkustani pilkuistani
illative pilkkuuni pilkkuihini
adessive pilkullani pilkuillani
ablative pilkultani pilkuiltani
allative pilkulleni pilkuilleni
essive pilkkunani pilkkuinani
translative pilkukseni pilkuikseni
abessive pilkuttani pilkuittani
instructive
comitative pilkkuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative pilkkusi pilkkusi
accusative nom. pilkkusi pilkkusi
gen. pilkkusi
genitive pilkkusi pilkkujesi
partitive pilkkuasi pilkkujasi
inessive pilkussasi pilkuissasi
elative pilkustasi pilkuistasi
illative pilkkuusi pilkkuihisi
adessive pilkullasi pilkuillasi
ablative pilkultasi pilkuiltasi
allative pilkullesi pilkuillesi
essive pilkkunasi pilkkuinasi
translative pilkuksesi pilkuiksesi
abessive pilkuttasi pilkuittasi
instructive
comitative pilkkuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative pilkkumme pilkkumme
accusative nom. pilkkumme pilkkumme
gen. pilkkumme
genitive pilkkumme pilkkujemme
partitive pilkkuamme pilkkujamme
inessive pilkussamme pilkuissamme
elative pilkustamme pilkuistamme
illative pilkkuumme pilkkuihimme
adessive pilkullamme pilkuillamme
ablative pilkultamme pilkuiltamme
allative pilkullemme pilkuillemme
essive pilkkunamme pilkkuinamme
translative pilkuksemme pilkuiksemme
abessive pilkuttamme pilkuittamme
instructive
comitative pilkkuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative pilkkunne pilkkunne
accusative nom. pilkkunne pilkkunne
gen. pilkkunne
genitive pilkkunne pilkkujenne
partitive pilkkuanne pilkkujanne
inessive pilkussanne pilkuissanne
elative pilkustanne pilkuistanne
illative pilkkuunne pilkkuihinne
adessive pilkullanne pilkuillanne
ablative pilkultanne pilkuiltanne
allative pilkullenne pilkuillenne
essive pilkkunanne pilkkuinanne
translative pilkuksenne pilkuiksenne
abessive pilkuttanne pilkuittanne
instructive
comitative pilkkuinenne

Synonyms

Derived terms

compounds

Further reading

Ingrian

Etymology

Cognates include Finnish pilkku and dialectal Estonian pilg.

Pronunciation

Noun

pilkku

  1. piece of material
  2. spot, mark (on an animal)

Declension

Declension of pilkku (type 4/koivu, kk-k gradation)
singular plural
nominative pilkku pilkut
genitive pilkun pilkkuin, pilkkuloin
partitive pilkkua pilkkuja, pilkkuloja
illative pilkkuu pilkkui, pilkkuloihe
inessive pilkuus pilkuis, pilkkulois
elative pilkust pilkuist, pilkkuloist
allative pilkulle pilkuille, pilkkuloille
adessive pilkuul pilkuil, pilkkuloil
ablative pilkult pilkuilt, pilkkuloilt
translative pilkuks pilkuiks, pilkkuloiks
essive pilkkunna, pilkkuun pilkkuinna, pilkkuloinna, pilkkuin, pilkkuloin
exessive1) pilkkunt pilkkuint, pilkkuloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 408