Hello, you have come here looking for the meaning of the word
pittää. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word
pittää, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say
pittää in singular and plural. Everything you need to know about the word
pittää you have here. The definition of the word
pittää will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition of
pittää, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.
Ingrian
Etymology
From Proto-Finnic *pitädäk. Cognates include Finnish pitää and Estonian pidada.
Pronunciation
Verb
pittää
- (transitive) to keep
- Miun pere pittää lehmiä ja kanoja. ― My family keeps cows and chickens.
1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 32:Koika puhtanna ain piä.- Always keep your bed tidy.
1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 8:Luppaamma tetretit pittää puhtaan, kirjoja ei reppiä, oppitunnille ei mööhästyä.- We promise to keep the notebooks tidy, not to tear books, not to be late for class.
- (transitive) to celebrate
- Möö ain piämmä Joulua. ― We always celebrate Christmas.
1937, N. A. Iljin, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (kolmas osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 130:Ket kapitalisticeskois mais pittäät praaznikkaa Ensimäisennä maikuun päivännä?- Who in the capitalist countries celebrate the feast of Labour Day?
- (transitive) to wear
- Anna miä sitä paljttoa piän! ― Let me wear this coat!
1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 56:Höö evät pitäneet vaatetta, koit oltii tehty oksist ja lehtiist, oltii voruƶoitettu streloil ja kopjoil.- They didn't wear any clothes, their homes were made of branches and leaves, they were armed with arrows and spears.
- (transitive) to hold
- Oo hyvä, piäk tätä poduškaa! ― Hold this pillow, please!
1937, N. A. Iljin, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (kolmas osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 32:Uus peremees, ku oli polttant sigaran, mäni pois, yli minutin tuli takas i käes piti pikkaraista matrassia.- The new owner, as soon as he had smoked his sigar, went away, returned a minute later and held a tiny mattress in his hand.
- (intransitive, reflexive) to behave
- Veeraat itsiässe hyväst pittäät. ― The guests behave well.
1937, N. A. Iljin, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (kolmas osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:Kuin piti itsiää poikain?- How did the little boy behave?
- (auxiliary, verb in third person indicative) to have to
- Pittää miulle löytää miun veljä! ― I need to find my brother!
1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 60:Pittää paljo puita saavva.- It's necessary to get a lot of trees.
1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 136:Miä saoin, jot pittää jo lähtiä.- I said that need to go already.
1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:Sitä vart, jot hyväst saavva tolkku ympäröiväst paikast, pittää tuntaa löytää pooli ja matka, tuntaa katsoa paikan plaanua.- For this, to understand the surrounding area well, one has to be able to find the direction and the distance, to be able to look at the map of the area.
- (auxiliary, verb in third person conditional) should
- Hää pitäis vassata meitä. ― He should be meeting us.
1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:Kiiree pitä[i]s olla laageri.- The camp should be soon.
1937, N. A. Iljin, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (kolmas osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 90:Koko päivät istui hää sarajaas ja lukkoo päiviä, kons pitäis tulemaa kirja, tali makajaa.- The whole day through he sat in the barn and he either counts the days, when the letter should arrive, or he sleeps.
- (intransitive, + illative / elative / allative / ablative) to have to go (somewhere)
- Meille pittää siint paikast! ― We have to escape this place!
2008, Сойкинский Край, number 7, page 9:Ajaja katsoi Ivoin jalkkaa ja saoi, jot pittää suuree polnitsaa.- The driver looked at Ivoi's leg and said that they had to go to a big hospital.
Usage notes
- In the senses "to have to" and "to have to go", the experiencer of the verb (the one that has to do something) is set either in the allative or - more rarely - the genitive:
- Pittää miulle / miun pessä miun käet. ― I have to wash my hands.
- In the sense "should", the accompanied verb is usually set in the 1st infinitive, but more rarely could also be set in the illative of the 3rd infinitive. The usage of the third infinitive in this function is proscribed.
- Pitäis hää jo tulla / tulemaa. ― He should come already.
Conjugation
piän
|
en piä
|
oon pitänt, oon pitänyt
|
en oo pitänt, en oo pitänyt
|
piät
|
et piä
|
oot pitänt, oot pitänyt
|
et oo pitänt, et oo pitänyt
|
pittää
|
ei piä
|
ono pitänt, ono pitänyt
|
ei oo pitänt, ei oo pitänyt
|
piämmä
|
emmä piä
|
oomma pitäneet
|
emmä oo pitäneet
|
piättä
|
että piä
|
ootta pitäneet
|
että oo pitäneet
|
pittäät1), pitävät2), pietää
|
evät piä, ei pietä
|
ovat pitäneet
|
evät oo pitäneet, ei oo pietty
|
pietää
|
ei pietä
|
ono pietty
|
ei oo pietty
|
piin
|
en pitänt, en pitänyt
|
olin pitänt, olin pitänyt
|
en olt pitänt, en olt pitänyt
|
piit
|
et pitänt, et pitänyt
|
olit pitänt, olit pitänyt
|
et olt pitänt, et olt pitänyt
|
piti
|
ei pitänt, ei pitänyt
|
oli pitänt, oli pitänyt
|
ei olt pitänt, ei olt pitänyt
|
piimmä
|
emmä pitäneet
|
olimma pitäneet
|
emmä olleet pitäneet
|
piittä
|
että pitäneet
|
olitta pitäneet
|
että olleet pitäneet
|
pittiit1), pitivät2), piettii
|
evät pitäneet, ei pietty
|
olivat pitäneet
|
evät olleet pitäneet, ei olt pietty
|
piettii
|
ei pietty
|
oli pietty
|
ei olt pietty
|
pitäisin
|
en pitäis
|
olisin pitänt, olisin pitänyt
|
en olis pitänt, en olis pitänyt
|
pitäisit, pittäist1)
|
et pitäis
|
olisit pitänt, olisit pitänyt
|
et olis pitänt, et olis pitänyt
|
pitäis
|
ei pitäis
|
olis pitänt, olis pitänyt
|
ei olis pitänt, ei olis pitänyt
|
pitäisimmä
|
emmä pitäis
|
olisimma pitäneet
|
emmä olis pitäneet
|
pitäisittä
|
että pitäis
|
olisitta pitäneet
|
että olis pitäneet
|
pitäisiit1), pitäisivät2), piettäis
|
evät pitäis, ei piettäis
|
olisivat pitäneet
|
evät olis pitäneet, ei olis pietty
|
piettäis
|
ei piettäis
|
olis pietty
|
ei olis pietty
|
—
|
—
|
—
|
—
|
piä
|
elä piä
|
oo pitänt, oo pitänyt
|
elä oo pitänt, elä oo pitänyt
|
pitäköö
|
elköö pitäkö
|
olkoo pitänt, olkoo pitänyt
|
elköö olko pitänt, elköö olko pitänyt
|
—
|
—
|
—
|
—
|
pitäkää
|
elkää pitäkö
|
olkaa pitäneet
|
elkää olko pitäneet
|
pitäkööt
|
elkööt pitäkö, elköö piettäkö
|
olkoot pitäneet
|
elkööt olko pitäneet, elköö olko pietty
|
piettäkköö
|
elköö piettäkö
|
olkoo pietty
|
elköö olko pietty
|
pitänen
|
en pitäne
|
pitänet
|
et pitäne
|
pitänöö
|
ei pitäne
|
pitänemmä
|
emmä pitäne
|
pitänettä
|
että pitäne
|
pitänööt
|
evät pitäne, ei piettäne
|
piettännöö
|
ei piettäne
|
pittää
|
pitävä
|
piettävä
|
pitäjees
|
pitänt, pitänyt
|
pietty
|
pittäen
|
1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (pitäkää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
|
pitämää
|
pitämääs
|
pitämäst
|
pitämätä
|
pitämiin
|
pitämistä, pitämist
|
Synonyms
Derived terms
References
- V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 70
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, pages 412, 413
- Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 149
- Olga I. Konkova, Nikita A. Dyachkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку, →ISBN, page 68