plankata

Hello, you have come here looking for the meaning of the word plankata. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word plankata, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say plankata in singular and plural. Everything you need to know about the word plankata you have here. The definition of the word plankata will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofplankata, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Pronunciation

Verb

plankata (dialectal)

  1. Alternative form of lankata

Conjugation

Inflection of plankata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. plankkaan en plankkaa 1st sing. olen plankannut en ole plankannut
2nd sing. plankkaat et plankkaa 2nd sing. olet plankannut et ole plankannut
3rd sing. plankkaa ei plankkaa 3rd sing. on plankannut ei ole plankannut
1st plur. plankkaamme emme plankkaa 1st plur. olemme plankanneet emme ole plankanneet
2nd plur. plankkaatte ette plankkaa 2nd plur. olette plankanneet ette ole plankanneet
3rd plur. plankkaavat eivät plankkaa 3rd plur. ovat plankanneet eivät ole plankanneet
passive plankataan ei plankata passive on plankattu ei ole plankattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. plankkasin en plankannut 1st sing. olin plankannut en ollut plankannut
2nd sing. plankkasit et plankannut 2nd sing. olit plankannut et ollut plankannut
3rd sing. plankkasi ei plankannut 3rd sing. oli plankannut ei ollut plankannut
1st plur. plankkasimme emme plankanneet 1st plur. olimme plankanneet emme olleet plankanneet
2nd plur. plankkasitte ette plankanneet 2nd plur. olitte plankanneet ette olleet plankanneet
3rd plur. plankkasivat eivät plankanneet 3rd plur. olivat plankanneet eivät olleet plankanneet
passive plankattiin ei plankattu passive oli plankattu ei ollut plankattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. plankkaisin en plankkaisi 1st sing. olisin plankannut en olisi plankannut
2nd sing. plankkaisit et plankkaisi 2nd sing. olisit plankannut et olisi plankannut
3rd sing. plankkaisi ei plankkaisi 3rd sing. olisi plankannut ei olisi plankannut
1st plur. plankkaisimme emme plankkaisi 1st plur. olisimme plankanneet emme olisi plankanneet
2nd plur. plankkaisitte ette plankkaisi 2nd plur. olisitte plankanneet ette olisi plankanneet
3rd plur. plankkaisivat eivät plankkaisi 3rd plur. olisivat plankanneet eivät olisi plankanneet
passive plankattaisiin ei plankattaisi passive olisi plankattu ei olisi plankattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. plankkaa älä plankkaa 2nd sing.
3rd sing. plankatkoon älköön plankatko 3rd sing. olkoon plankannut älköön olko plankannut
1st plur. plankatkaamme älkäämme plankatko 1st plur.
2nd plur. plankatkaa älkää plankatko 2nd plur.
3rd plur. plankatkoot älkööt plankatko 3rd plur. olkoot plankanneet älkööt olko plankanneet
passive plankattakoon älköön plankattako passive olkoon plankattu älköön olko plankattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. plankannen en plankanne 1st sing. lienen plankannut en liene plankannut
2nd sing. plankannet et plankanne 2nd sing. lienet plankannut et liene plankannut
3rd sing. plankannee ei plankanne 3rd sing. lienee plankannut ei liene plankannut
1st plur. plankannemme emme plankanne 1st plur. lienemme plankanneet emme liene plankanneet
2nd plur. plankannette ette plankanne 2nd plur. lienette plankanneet ette liene plankanneet
3rd plur. plankannevat eivät plankanne 3rd plur. lienevät plankanneet eivät liene plankanneet
passive plankattaneen ei plankattane passive lienee plankattu ei liene plankattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st plankata present plankkaava plankattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st plankatakseni plankataksemme
2nd plankataksesi plankataksenne
3rd plankatakseen
plankataksensa
past plankannut plankattu
2nd inessive2 plankatessa plankattaessa agent4 plankkaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st plankatessani plankatessamme
2nd plankatessasi plankatessanne
3rd plankatessaan
plankatessansa
negative plankkaamaton
instructive plankaten
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive plankkaamassa
elative plankkaamasta
illative plankkaamaan
adessive plankkaamalla
abessive plankkaamatta
instructive plankkaaman plankattaman
4th3 verbal noun plankkaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st plankkaamaisillani plankkaamaisillamme
2nd plankkaamaisillasi plankkaamaisillanne
3rd plankkaamaisillaan
plankkaamaisillansa

Further reading