From poikia (“to calve”) + -hua.
poikihua
Conjugation of poikihua (type 1/ampua, no gradation) | |||||
---|---|---|---|---|---|
Indikativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | poikihun | en poikihu | 1st singular | oon poikihunt, oon poikihunut | en oo poikihunt, en oo poikihunut |
2nd singular | poikihut | et poikihu | 2nd singular | oot poikihunt, oot poikihunut | et oo poikihunt, et oo poikihunut |
3rd singular | poikihuu | ei poikihu | 3rd singular | ono poikihunt, ono poikihunut | ei oo poikihunt, ei oo poikihunut |
1st plural | poikihumma | emmä poikihu | 1st plural | oomma poikihunneet | emmä oo poikihunneet |
2nd plural | poikihutta | että poikihu | 2nd plural | ootta poikihunneet | että oo poikihunneet |
3rd plural | poikihuut1), poikihuvat2), poikihuttaa | evät poikihu, ei poikihuta | 3rd plural | ovat poikihunneet | evät oo poikihunneet, ei oo poikihuttu |
impersonal | poikihuttaa | ei poikihuta | impersonal | ono poikihuttu | ei oo poikihuttu |
Imperfekta | Pluskvamperfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | poikihuin | en poikihunt, en poikihunut | 1st singular | olin poikihunt, olin poikihunut | en olt poikihunt, en olt poikihunut |
2nd singular | poikihuit | et poikihunt, et poikihunut | 2nd singular | olit poikihunt, olit poikihunut | et olt poikihunt, et olt poikihunut |
3rd singular | poikihui | ei poikihunt, ei poikihunut | 3rd singular | oli poikihunt, oli poikihunut | ei olt poikihunt, ei olt poikihunut |
1st plural | poikihuimma | emmä poikihunneet | 1st plural | olimma poikihunneet | emmä olleet poikihunneet |
2nd plural | poikihuitta | että poikihunneet | 2nd plural | olitta poikihunneet | että olleet poikihunneet |
3rd plural | poikihuit1), poikihuivat2), poikihuttii | evät poikihunneet, ei poikihuttu | 3rd plural | olivat poikihunneet | evät olleet poikihunneet, ei olt poikihuttu |
impersonal | poikihuttii | ei poikihuttu | impersonal | oli poikihuttu | ei olt poikihuttu |
Konditsionala | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | poikihuisin | en poikihuis | 1st singular | olisin poikihunt, olisin poikihunut | en olis poikihunt, en olis poikihunut |
2nd singular | poikihuisit, poikihuist1) | et poikihuis | 2nd singular | olisit poikihunt, olisit poikihunut | et olis poikihunt, et olis poikihunut |
3rd singular | poikihuis | ei poikihuis | 3rd singular | olis poikihunt, olis poikihunut | ei olis poikihunt, ei olis poikihunut |
1st plural | poikihuisimma | emmä poikihuis | 1st plural | olisimma poikihunneet | emmä olis poikihunneet |
2nd plural | poikihuisitta | että poikihuis | 2nd plural | olisitta poikihunneet | että olis poikihunneet |
3rd plural | poikihuisiit1), poikihuisivat2), poikihuttais | evät poikihuis, ei poikihuttais | 3rd plural | olisivat poikihunneet | evät olis poikihunneet, ei olis poikihuttu |
impersonal | poikihuttais | ei poikihuttais | impersonal | olis poikihuttu | ei olis poikihuttu |
Imperativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | — | — | 1st singular | — | — |
2nd singular | poikihu | elä poikihu | 2nd singular | oo poikihunt, oo poikihunut | elä oo poikihunt, elä oo poikihunut |
3rd singular | poikihukkoo | elköö poikihuko | 3rd singular | olkoo poikihunt, olkoo poikihunut | elköö olko poikihunt, elköö olko poikihunut |
1st plural | — | — | 1st plural | — | — |
2nd plural | poikihukkaa | elkää poikihuko | 2nd plural | olkaa poikihunneet | elkää olko poikihunneet |
3rd plural | poikihukkoot | elkööt poikihuko, elköö poikihuttako | 3rd plural | olkoot poikihunneet | elkööt olko poikihunneet, elköö olko poikihuttu |
impersonal | poikihuttakoo | elköö poikihuttako | impersonal | olkoo poikihuttu | elköö olko poikihuttu |
Potentsiala | |||||
Preesens | |||||
positive | negative | ||||
1st singular | poikihunen | en poikihune | |||
2nd singular | poikihunet | et poikihune | |||
3rd singular | poikihunnoo | ei poikihune | |||
1st plural | poikihunemma | emmä poikihune | |||
2nd plural | poikihunetta | että poikihune | |||
3rd plural | poikihunnoot | evät poikihune, ei poikihuttane | |||
impersonal | poikihuttanoo | ei poikihuttane | |||
Nominal forms | |||||
Infinitivat | Partisipat | ||||
active | passive | ||||
1st | poikihua | present | poikihuva | poikihuttava | |
2nd | inessive | poikihues | past | poikihunt, poikihunut | poikihuttu |
instructive | poikihuen | 1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (poikihukkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition. | |||
3rd | illative | poikihummaa | |||
inessive | poikihumas | ||||
elative | poikihumast | ||||
abessive | poikihumata | ||||
4th | nominative | poikihumiin | |||
partitive | poikihumista, poikihumist |