puhelinkortti

Hello, you have come here looking for the meaning of the word puhelinkortti. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word puhelinkortti, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say puhelinkortti in singular and plural. Everything you need to know about the word puhelinkortti you have here. The definition of the word puhelinkortti will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofpuhelinkortti, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

puhelin (“telephone”) +‎ kortti (“card”)

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpuhelinˌkortːi/,
  • Rhymes: -ortːi
  • Hyphenation(key): pu‧helin‧kortti

Noun

puhelinkortti

  1. telephone card, telecard, phone card, calling card (plastic card used to pay for telephone services)

Declension

Inflection of puhelinkortti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
nominative puhelinkortti puhelinkortit
genitive puhelinkortin puhelinkorttien
partitive puhelinkorttia puhelinkortteja
illative puhelinkorttiin puhelinkortteihin
singular plural
nominative puhelinkortti puhelinkortit
accusative nom. puhelinkortti puhelinkortit
gen. puhelinkortin
genitive puhelinkortin puhelinkorttien
partitive puhelinkorttia puhelinkortteja
inessive puhelinkortissa puhelinkorteissa
elative puhelinkortista puhelinkorteista
illative puhelinkorttiin puhelinkortteihin
adessive puhelinkortilla puhelinkorteilla
ablative puhelinkortilta puhelinkorteilta
allative puhelinkortille puhelinkorteille
essive puhelinkorttina puhelinkortteina
translative puhelinkortiksi puhelinkorteiksi
abessive puhelinkortitta puhelinkorteitta
instructive — puhelinkortein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of puhelinkortti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative puhelinkorttini puhelinkorttini
accusative nom. puhelinkorttini puhelinkorttini
gen. puhelinkorttini
genitive puhelinkorttini puhelinkorttieni
partitive puhelinkorttiani puhelinkorttejani
inessive puhelinkortissani puhelinkorteissani
elative puhelinkortistani puhelinkorteistani
illative puhelinkorttiini puhelinkortteihini
adessive puhelinkortillani puhelinkorteillani
ablative puhelinkortiltani puhelinkorteiltani
allative puhelinkortilleni puhelinkorteilleni
essive puhelinkorttinani puhelinkortteinani
translative puhelinkortikseni puhelinkorteikseni
abessive puhelinkortittani puhelinkorteittani
instructive — —
comitative — puhelinkortteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative puhelinkorttisi puhelinkorttisi
accusative nom. puhelinkorttisi puhelinkorttisi
gen. puhelinkorttisi
genitive puhelinkorttisi puhelinkorttiesi
partitive puhelinkorttiasi puhelinkorttejasi
inessive puhelinkortissasi puhelinkorteissasi
elative puhelinkortistasi puhelinkorteistasi
illative puhelinkorttiisi puhelinkortteihisi
adessive puhelinkortillasi puhelinkorteillasi
ablative puhelinkortiltasi puhelinkorteiltasi
allative puhelinkortillesi puhelinkorteillesi
essive puhelinkorttinasi puhelinkortteinasi
translative puhelinkortiksesi puhelinkorteiksesi
abessive puhelinkortittasi puhelinkorteittasi
instructive — —
comitative — puhelinkortteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative puhelinkorttimme puhelinkorttimme
accusative nom. puhelinkorttimme puhelinkorttimme
gen. puhelinkorttimme
genitive puhelinkorttimme puhelinkorttiemme
partitive puhelinkorttiamme puhelinkorttejamme
inessive puhelinkortissamme puhelinkorteissamme
elative puhelinkortistamme puhelinkorteistamme
illative puhelinkorttiimme puhelinkortteihimme
adessive puhelinkortillamme puhelinkorteillamme
ablative puhelinkortiltamme puhelinkorteiltamme
allative puhelinkortillemme puhelinkorteillemme
essive puhelinkorttinamme puhelinkortteinamme
translative puhelinkortiksemme puhelinkorteiksemme
abessive puhelinkortittamme puhelinkorteittamme
instructive — —
comitative — puhelinkortteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative puhelinkorttinne puhelinkorttinne
accusative nom. puhelinkorttinne puhelinkorttinne
gen. puhelinkorttinne
genitive puhelinkorttinne puhelinkorttienne
partitive puhelinkorttianne puhelinkorttejanne
inessive puhelinkortissanne puhelinkorteissanne
elative puhelinkortistanne puhelinkorteistanne
illative puhelinkorttiinne puhelinkortteihinne
adessive puhelinkortillanne puhelinkorteillanne
ablative puhelinkortiltanne puhelinkorteiltanne
allative puhelinkortillenne puhelinkorteillenne
essive puhelinkorttinanne puhelinkortteinanne
translative puhelinkortiksenne puhelinkorteiksenne
abessive puhelinkortittanne puhelinkorteittanne
instructive — —
comitative — puhelinkortteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative puhelinkorttinsa puhelinkorttinsa
accusative nom. puhelinkorttinsa puhelinkorttinsa
gen. puhelinkorttinsa
genitive puhelinkorttinsa puhelinkorttiensa
partitive puhelinkorttiaan
puhelinkorttiansa 		puhelinkorttejaan
puhelinkorttejansa
inessive puhelinkortissaan
puhelinkortissansa 		puhelinkorteissaan
puhelinkorteissansa
elative puhelinkortistaan
puhelinkortistansa 		puhelinkorteistaan
puhelinkorteistansa
illative puhelinkorttiinsa puhelinkortteihinsa
adessive puhelinkortillaan
puhelinkortillansa 		puhelinkorteillaan
puhelinkorteillansa
ablative puhelinkortiltaan
puhelinkortiltansa 		puhelinkorteiltaan
puhelinkorteiltansa
allative puhelinkortilleen
puhelinkortillensa 		puhelinkorteilleen
puhelinkorteillensa
essive puhelinkorttinaan
puhelinkorttinansa 		puhelinkortteinaan
puhelinkortteinansa
translative puhelinkortikseen
puhelinkortiksensa 		puhelinkorteikseen
puhelinkorteiksensa
abessive puhelinkortittaan
puhelinkortittansa 		puhelinkorteittaan
puhelinkorteittansa
instructive — —
comitative — puhelinkortteineen
puhelinkortteinensa

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia