röhkiä

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

röhkimässä

—

elative

röhkimästä

—

illative

röhkimään

—

adessive

röhkimällä

—

abessive

röhkimättä

—

instructive

röhkimän

röhkittämän

4th³

verbal noun

röhkiminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	röhkimäisilläni	röhkimäisillämme
2nd	röhkimäisilläsi	röhkimäisillänne
3rd	röhkimäisillään röhkimäisillänsä

Derived terms

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *röhkidäk, equivalent to röhkää (“to oink”) +‎ -iä. Cognates include Finnish röhkiä and Estonian röhkida.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈrøhkiæ/,
(Soikkola) IPA^(key): /ˈrøhkiæ/,
Rhymes: -øhkeː, -øhkiæ
Hyphenation: röh‧ki‧ä

Verb

röhkiä

(intransitive) to oink (repeatedly)

Conjugation

Conjugation of röhkiä (type 7/oppia, k- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	röhin	en röhi	1st singular	oon röhkint, oon röhkinyt	en oo röhkint, en oo röhkinyt
2nd singular	röhit	et röhi	2nd singular	oot röhkint, oot röhkinyt	et oo röhkint, et oo röhkinyt
3rd singular	röhkii	ei röhi	3rd singular	ono röhkint, ono röhkinyt	ei oo röhkint, ei oo röhkinyt
1st plural	röhimmä	emmä röhi	1st plural	oomma röhkineet	emmä oo röhkineet
2nd plural	röhittä	että röhi	2nd plural	ootta röhkineet	että oo röhkineet
3rd plural	röhkiit¹⁾, röhkivät²⁾, röhitää	evät röhi, ei röhitä	3rd plural	ovat röhkineet	evät oo röhkineet, ei oo röhitty
impersonal	röhitää	ei röhitä	impersonal	ono röhitty	ei oo röhitty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	röhin	en röhkint, en röhkinyt	1st singular	olin röhkint, olin röhkinyt	en olt röhkint, en olt röhkinyt
2nd singular	röhit	et röhkint, et röhkinyt	2nd singular	olit röhkint, olit röhkinyt	et olt röhkint, et olt röhkinyt
3rd singular	röhki	ei röhkint, ei röhkinyt	3rd singular	oli röhkint, oli röhkinyt	ei olt röhkint, ei olt röhkinyt
1st plural	röhimmä	emmä röhkineet	1st plural	olimma röhkineet	emmä olleet röhkineet
2nd plural	röhittä	että röhkineet	2nd plural	olitta röhkineet	että olleet röhkineet
3rd plural	röhkiit¹⁾, röhkivät²⁾, röhittii	evät röhkineet, ei röhitty	3rd plural	olivat röhkineet	evät olleet röhkineet, ei olt röhitty
impersonal	röhittii	ei röhitty	impersonal	oli röhitty	ei olt röhitty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	röhkisin	en röhkis	1st singular	olisin röhkint, olisin röhkinyt	en olis röhkint, en olis röhkinyt
2nd singular	röhkisit, röhkiist¹⁾	et röhkis	2nd singular	olisit röhkint, olisit röhkinyt	et olis röhkint, et olis röhkinyt
3rd singular	röhkis	ei röhkis	3rd singular	olis röhkint, olis röhkinyt	ei olis röhkint, ei olis röhkinyt
1st plural	röhkisimmä	emmä röhkis	1st plural	olisimma röhkineet	emmä olis röhkineet
2nd plural	röhkisittä	että röhkis	2nd plural	olisitta röhkineet	että olis röhkineet
3rd plural	röhkisiit¹⁾, röhkisivät²⁾, röhittäis	evät röhkis, ei röhittäis	3rd plural	olisivat röhkineet	evät olis röhkineet, ei olis röhitty
impersonal	röhittäis	ei röhittäis	impersonal	olis röhitty	ei olis röhitty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	röhi	elä röhi	2nd singular	oo röhkint, oo röhkinyt	elä oo röhkint, elä oo röhkinyt
3rd singular	röhkiköö	elköö röhkikö	3rd singular	olkoo röhkint, olkoo röhkinyt	elköö olko röhkint, elköö olko röhkinyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	röhkikää	elkää röhkikö	2nd plural	olkaa röhkineet	elkää olko röhkineet
3rd plural	röhkikööt	elkööt röhkikö, elköö röhittäkö	3rd plural	olkoot röhkineet	elkööt olko röhkineet, elköö olko röhitty
impersonal	röhittäkköö	elköö röhittäkö	impersonal	olkoo röhitty	elköö olko röhitty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	röhkinen	en röhkine
2nd singular	röhkinet	et röhkine
3rd singular	röhkinöö	ei röhkine
1st plural	röhkinemmä	emmä röhkine
2nd plural	röhkinettä	että röhkine
3rd plural	röhkinööt	evät röhkine, ei röhittäne
impersonal	röhittännöö	ei röhittäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		röhkiä	present	röhkivä	röhittävä
2nd	inessive	röhkijees	past	röhkint, röhkinyt	röhitty
2nd	instructive	röhkien	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (röhkikää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	röhkimää
	inessive	röhkimääs
	elative	röhkimäst
	abessive	röhkimätä
4th	nominative	röhkimiin
	partitive	röhkimistä, röhkimist

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 498

röhkiä

Contents

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Usage notes

Conjugation

Derived terms

Further reading

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

References

Wikious

Boobota

Sagapedia