ratkaista + -u. First attested in Frans Ferdinand Ahlman: Ruotsalais-suomalainen ja suomalais-ruotsalainen sanakirja ("Swedish-Finnish and Finnish-Swedish Dictionary", 1st edition, 1874).
ratkaisu
Inflection of ratkaisu (Kotus type 2/palvelu, no gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | ratkaisu | ratkaisut | ||
genitive | ratkaisun | ratkaisujen ratkaisuiden ratkaisuitten | ||
partitive | ratkaisua | ratkaisuja ratkaisuita | ||
illative | ratkaisuun | ratkaisuihin | ||
singular | plural | |||
nominative | ratkaisu | ratkaisut | ||
accusative | nom. | ratkaisu | ratkaisut | |
gen. | ratkaisun | |||
genitive | ratkaisun | ratkaisujen ratkaisuiden ratkaisuitten | ||
partitive | ratkaisua | ratkaisuja ratkaisuita | ||
inessive | ratkaisussa | ratkaisuissa | ||
elative | ratkaisusta | ratkaisuista | ||
illative | ratkaisuun | ratkaisuihin | ||
adessive | ratkaisulla | ratkaisuilla | ||
ablative | ratkaisulta | ratkaisuilta | ||
allative | ratkaisulle | ratkaisuille | ||
essive | ratkaisuna | ratkaisuina | ||
translative | ratkaisuksi | ratkaisuiksi | ||
abessive | ratkaisutta | ratkaisuitta | ||
instructive | — | ratkaisuin | ||
comitative | See the possessive forms below. |