ruhtinaskunta

Hello, you have come here looking for the meaning of the word ruhtinaskunta. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word ruhtinaskunta, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say ruhtinaskunta in singular and plural. Everything you need to know about the word ruhtinaskunta you have here. The definition of the word ruhtinaskunta will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofruhtinaskunta, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Finnish Wikipedia has an article on:
Wikipedia fi

Etymology

ruhtinas +‎ kunta

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈruhtinɑsˌkuntɑ/,
  • Rhymes: -untɑ
  • Hyphenation(key): ruh‧tinas‧kunta

Noun

ruhtinaskunta

  1. principality

Declension

Inflection of ruhtinaskunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
nominative ruhtinaskunta ruhtinaskunnat
genitive ruhtinaskunnan ruhtinaskuntien
partitive ruhtinaskuntaa ruhtinaskuntia
illative ruhtinaskuntaan ruhtinaskuntiin
singular plural
nominative ruhtinaskunta ruhtinaskunnat
accusative nom. ruhtinaskunta ruhtinaskunnat
gen. ruhtinaskunnan
genitive ruhtinaskunnan ruhtinaskuntien
ruhtinaskuntain rare
partitive ruhtinaskuntaa ruhtinaskuntia
inessive ruhtinaskunnassa ruhtinaskunnissa
elative ruhtinaskunnasta ruhtinaskunnista
illative ruhtinaskuntaan ruhtinaskuntiin
adessive ruhtinaskunnalla ruhtinaskunnilla
ablative ruhtinaskunnalta ruhtinaskunnilta
allative ruhtinaskunnalle ruhtinaskunnille
essive ruhtinaskuntana ruhtinaskuntina
translative ruhtinaskunnaksi ruhtinaskunniksi
abessive ruhtinaskunnatta ruhtinaskunnitta
instructive — ruhtinaskunnin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ruhtinaskunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ruhtinaskuntani ruhtinaskuntani
accusative nom. ruhtinaskuntani ruhtinaskuntani
gen. ruhtinaskuntani
genitive ruhtinaskuntani ruhtinaskuntieni
ruhtinaskuntaini rare
partitive ruhtinaskuntaani ruhtinaskuntiani
inessive ruhtinaskunnassani ruhtinaskunnissani
elative ruhtinaskunnastani ruhtinaskunnistani
illative ruhtinaskuntaani ruhtinaskuntiini
adessive ruhtinaskunnallani ruhtinaskunnillani
ablative ruhtinaskunnaltani ruhtinaskunniltani
allative ruhtinaskunnalleni ruhtinaskunnilleni
essive ruhtinaskuntanani ruhtinaskuntinani
translative ruhtinaskunnakseni ruhtinaskunnikseni
abessive ruhtinaskunnattani ruhtinaskunnittani
instructive — —
comitative — ruhtinaskuntineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ruhtinaskuntasi ruhtinaskuntasi
accusative nom. ruhtinaskuntasi ruhtinaskuntasi
gen. ruhtinaskuntasi
genitive ruhtinaskuntasi ruhtinaskuntiesi
ruhtinaskuntaisi rare
partitive ruhtinaskuntaasi ruhtinaskuntiasi
inessive ruhtinaskunnassasi ruhtinaskunnissasi
elative ruhtinaskunnastasi ruhtinaskunnistasi
illative ruhtinaskuntaasi ruhtinaskuntiisi
adessive ruhtinaskunnallasi ruhtinaskunnillasi
ablative ruhtinaskunnaltasi ruhtinaskunniltasi
allative ruhtinaskunnallesi ruhtinaskunnillesi
essive ruhtinaskuntanasi ruhtinaskuntinasi
translative ruhtinaskunnaksesi ruhtinaskunniksesi
abessive ruhtinaskunnattasi ruhtinaskunnittasi
instructive — —
comitative — ruhtinaskuntinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ruhtinaskuntamme ruhtinaskuntamme
accusative nom. ruhtinaskuntamme ruhtinaskuntamme
gen. ruhtinaskuntamme
genitive ruhtinaskuntamme ruhtinaskuntiemme
ruhtinaskuntaimme rare
partitive ruhtinaskuntaamme ruhtinaskuntiamme
inessive ruhtinaskunnassamme ruhtinaskunnissamme
elative ruhtinaskunnastamme ruhtinaskunnistamme
illative ruhtinaskuntaamme ruhtinaskuntiimme
adessive ruhtinaskunnallamme ruhtinaskunnillamme
ablative ruhtinaskunnaltamme ruhtinaskunniltamme
allative ruhtinaskunnallemme ruhtinaskunnillemme
essive ruhtinaskuntanamme ruhtinaskuntinamme
translative ruhtinaskunnaksemme ruhtinaskunniksemme
abessive ruhtinaskunnattamme ruhtinaskunnittamme
instructive — —
comitative — ruhtinaskuntinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ruhtinaskuntanne ruhtinaskuntanne
accusative nom. ruhtinaskuntanne ruhtinaskuntanne
gen. ruhtinaskuntanne
genitive ruhtinaskuntanne ruhtinaskuntienne
ruhtinaskuntainne rare
partitive ruhtinaskuntaanne ruhtinaskuntianne
inessive ruhtinaskunnassanne ruhtinaskunnissanne
elative ruhtinaskunnastanne ruhtinaskunnistanne
illative ruhtinaskuntaanne ruhtinaskuntiinne
adessive ruhtinaskunnallanne ruhtinaskunnillanne
ablative ruhtinaskunnaltanne ruhtinaskunniltanne
allative ruhtinaskunnallenne ruhtinaskunnillenne
essive ruhtinaskuntananne ruhtinaskuntinanne
translative ruhtinaskunnaksenne ruhtinaskunniksenne
abessive ruhtinaskunnattanne ruhtinaskunnittanne
instructive — —
comitative — ruhtinaskuntinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ruhtinaskuntansa ruhtinaskuntansa
accusative nom. ruhtinaskuntansa ruhtinaskuntansa
gen. ruhtinaskuntansa
genitive ruhtinaskuntansa ruhtinaskuntiensa
ruhtinaskuntainsa rare
partitive ruhtinaskuntaansa ruhtinaskuntiaan
ruhtinaskuntiansa
inessive ruhtinaskunnassaan
ruhtinaskunnassansa 		ruhtinaskunnissaan
ruhtinaskunnissansa
elative ruhtinaskunnastaan
ruhtinaskunnastansa 		ruhtinaskunnistaan
ruhtinaskunnistansa
illative ruhtinaskuntaansa ruhtinaskuntiinsa
adessive ruhtinaskunnallaan
ruhtinaskunnallansa 		ruhtinaskunnillaan
ruhtinaskunnillansa
ablative ruhtinaskunnaltaan
ruhtinaskunnaltansa 		ruhtinaskunniltaan
ruhtinaskunniltansa
allative ruhtinaskunnalleen
ruhtinaskunnallensa 		ruhtinaskunnilleen
ruhtinaskunnillensa
essive ruhtinaskuntanaan
ruhtinaskuntanansa 		ruhtinaskuntinaan
ruhtinaskuntinansa
translative ruhtinaskunnakseen
ruhtinaskunnaksensa 		ruhtinaskunnikseen
ruhtinaskunniksensa
abessive ruhtinaskunnattaan
ruhtinaskunnattansa 		ruhtinaskunnittaan
ruhtinaskunnittansa
instructive — —
comitative — ruhtinaskuntineen
ruhtinaskuntinensa
compounds

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia