ruokailutauko

Hello, you have come here looking for the meaning of the word ruokailutauko. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word ruokailutauko, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say ruokailutauko in singular and plural. Everything you need to know about the word ruokailutauko you have here. The definition of the word ruokailutauko will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofruokailutauko, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

ruokailu +‎ tauko

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈruo̯kɑi̯luˌtɑu̯ko/,
  • Rhymes: -ɑuko
  • Hyphenation(key): ruo‧kailu‧tauko

Noun

ruokailutauko

  1. dining break, lunch break

Declension

Inflection of ruokailutauko (Kotus type 1*D/valo, k-∅ gradation)
nominative ruokailutauko ruokailutauot
genitive ruokailutauon ruokailutaukojen
partitive ruokailutaukoa ruokailutaukoja
illative ruokailutaukoon ruokailutaukoihin
singular plural
nominative ruokailutauko ruokailutauot
accusative nom. ruokailutauko ruokailutauot
gen. ruokailutauon
genitive ruokailutauon ruokailutaukojen
partitive ruokailutaukoa ruokailutaukoja
inessive ruokailutauossa ruokailutauoissa
elative ruokailutauosta ruokailutauoista
illative ruokailutaukoon ruokailutaukoihin
adessive ruokailutauolla ruokailutauoilla
ablative ruokailutauolta ruokailutauoilta
allative ruokailutauolle ruokailutauoille
essive ruokailutaukona ruokailutaukoina
translative ruokailutauoksi ruokailutauoiksi
abessive ruokailutauotta ruokailutauoitta
instructive — ruokailutauoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ruokailutauko (Kotus type 1*D/valo, k-∅ gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ruokailutaukoni ruokailutaukoni
accusative nom. ruokailutaukoni ruokailutaukoni
gen. ruokailutaukoni
genitive ruokailutaukoni ruokailutaukojeni
partitive ruokailutaukoani ruokailutaukojani
inessive ruokailutauossani ruokailutauoissani
elative ruokailutauostani ruokailutauoistani
illative ruokailutaukooni ruokailutaukoihini
adessive ruokailutauollani ruokailutauoillani
ablative ruokailutauoltani ruokailutauoiltani
allative ruokailutauolleni ruokailutauoilleni
essive ruokailutaukonani ruokailutaukoinani
translative ruokailutauokseni ruokailutauoikseni
abessive ruokailutauottani ruokailutauoittani
instructive — —
comitative — ruokailutaukoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ruokailutaukosi ruokailutaukosi
accusative nom. ruokailutaukosi ruokailutaukosi
gen. ruokailutaukosi
genitive ruokailutaukosi ruokailutaukojesi
partitive ruokailutaukoasi ruokailutaukojasi
inessive ruokailutauossasi ruokailutauoissasi
elative ruokailutauostasi ruokailutauoistasi
illative ruokailutaukoosi ruokailutaukoihisi
adessive ruokailutauollasi ruokailutauoillasi
ablative ruokailutauoltasi ruokailutauoiltasi
allative ruokailutauollesi ruokailutauoillesi
essive ruokailutaukonasi ruokailutaukoinasi
translative ruokailutauoksesi ruokailutauoiksesi
abessive ruokailutauottasi ruokailutauoittasi
instructive — —
comitative — ruokailutaukoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ruokailutaukomme ruokailutaukomme
accusative nom. ruokailutaukomme ruokailutaukomme
gen. ruokailutaukomme
genitive ruokailutaukomme ruokailutaukojemme
partitive ruokailutaukoamme ruokailutaukojamme
inessive ruokailutauossamme ruokailutauoissamme
elative ruokailutauostamme ruokailutauoistamme
illative ruokailutaukoomme ruokailutaukoihimme
adessive ruokailutauollamme ruokailutauoillamme
ablative ruokailutauoltamme ruokailutauoiltamme
allative ruokailutauollemme ruokailutauoillemme
essive ruokailutaukonamme ruokailutaukoinamme
translative ruokailutauoksemme ruokailutauoiksemme
abessive ruokailutauottamme ruokailutauoittamme
instructive — —
comitative — ruokailutaukoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ruokailutaukonne ruokailutaukonne
accusative nom. ruokailutaukonne ruokailutaukonne
gen. ruokailutaukonne
genitive ruokailutaukonne ruokailutaukojenne
partitive ruokailutaukoanne ruokailutaukojanne
inessive ruokailutauossanne ruokailutauoissanne
elative ruokailutauostanne ruokailutauoistanne
illative ruokailutaukoonne ruokailutaukoihinne
adessive ruokailutauollanne ruokailutauoillanne
ablative ruokailutauoltanne ruokailutauoiltanne
allative ruokailutauollenne ruokailutauoillenne
essive ruokailutaukonanne ruokailutaukoinanne
translative ruokailutauoksenne ruokailutauoiksenne
abessive ruokailutauottanne ruokailutauoittanne
instructive — —
comitative — ruokailutaukoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ruokailutaukonsa ruokailutaukonsa
accusative nom. ruokailutaukonsa ruokailutaukonsa
gen. ruokailutaukonsa
genitive ruokailutaukonsa ruokailutaukojensa
partitive ruokailutaukoaan
ruokailutaukoansa 		ruokailutaukojaan
ruokailutaukojansa
inessive ruokailutauossaan
ruokailutauossansa 		ruokailutauoissaan
ruokailutauoissansa
elative ruokailutauostaan
ruokailutauostansa 		ruokailutauoistaan
ruokailutauoistansa
illative ruokailutaukoonsa ruokailutaukoihinsa
adessive ruokailutauollaan
ruokailutauollansa 		ruokailutauoillaan
ruokailutauoillansa
ablative ruokailutauoltaan
ruokailutauoltansa 		ruokailutauoiltaan
ruokailutauoiltansa
allative ruokailutauolleen
ruokailutauollensa 		ruokailutauoilleen
ruokailutauoillensa
essive ruokailutaukonaan
ruokailutaukonansa 		ruokailutaukoinaan
ruokailutaukoinansa
translative ruokailutauokseen
ruokailutauoksensa 		ruokailutauoikseen
ruokailutauoiksensa
abessive ruokailutauottaan
ruokailutauottansa 		ruokailutauoittaan
ruokailutauoittansa
instructive — —
comitative — ruokailutaukoineen
ruokailutaukoinensa

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia