ruttaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word ruttaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word ruttaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say ruttaa in singular and plural. Everything you need to know about the word ruttaa you have here. The definition of the word ruttaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofruttaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Ingrian

Etymology

Related to Finnish rutto (“hurry”) and Estonian rutt (“hurry”).

Pronunciation

Verb

ruttaa

  1. (intransitive) to hurry

Declension

Conjugation of ruttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular rutan en ruta 1st singular oon ruttant, oon ruttanut en oo ruttant, en oo ruttanut
2nd singular rutat et ruta 2nd singular oot ruttant, oot ruttanut et oo ruttant, et oo ruttanut
3rd singular ruttaa ei ruta 3rd singular ono ruttant, ono ruttanut ei oo ruttant, ei oo ruttanut
1st plural rutamma emmä ruta 1st plural oomma ruttaneet emmä oo ruttaneet
2nd plural rutatta että ruta 2nd plural ootta ruttaneet että oo ruttaneet
3rd plural ruttaat1), ruttavat2), rutetaa evät ruta, ei ruteta 3rd plural ovat ruttaneet evät oo ruttaneet, ei oo rutettu
impersonal rutetaa ei ruteta impersonal ono rutettu ei oo rutettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular rutin en ruttant, en ruttanut 1st singular olin ruttant, olin ruttanut en olt ruttant, en olt ruttanut
2nd singular rutit et ruttant, et ruttanut 2nd singular olit ruttant, olit ruttanut et olt ruttant, et olt ruttanut
3rd singular rutti ei ruttant, ei ruttanut 3rd singular oli ruttant, oli ruttanut ei olt ruttant, ei olt ruttanut
1st plural rutimma emmä ruttaneet 1st plural olimma ruttaneet emmä olleet ruttaneet
2nd plural rutitta että ruttaneet 2nd plural olitta ruttaneet että olleet ruttaneet
3rd plural ruttiit1), ruttivat2), rutettii evät ruttaneet, ei rutettu 3rd plural olivat ruttaneet evät olleet ruttaneet, ei olt rutettu
impersonal rutettii ei rutettu impersonal oli rutettu ei olt rutettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular ruttaisin en ruttais 1st singular olisin ruttant, olisin ruttanut en olis ruttant, en olis ruttanut
2nd singular ruttaisit, ruttaist1) et ruttais 2nd singular olisit ruttant, olisit ruttanut et olis ruttant, et olis ruttanut
3rd singular ruttais ei ruttais 3rd singular olis ruttant, olis ruttanut ei olis ruttant, ei olis ruttanut
1st plural ruttaisimma emmä ruttais 1st plural olisimma ruttaneet emmä olis ruttaneet
2nd plural ruttaisitta että ruttais 2nd plural olisitta ruttaneet että olis ruttaneet
3rd plural ruttaisiit1), ruttaisivat2), rutettais evät ruttais, ei rutettais 3rd plural olisivat ruttaneet evät olis ruttaneet, ei olis rutettu
impersonal rutettais ei rutettais impersonal olis rutettu ei olis rutettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular ruta elä ruta 2nd singular oo ruttant, oo ruttanut elä oo ruttant, elä oo ruttanut
3rd singular ruttakoo elköö ruttako 3rd singular olkoo ruttant, olkoo ruttanut elköö olko ruttant, elköö olko ruttanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural ruttakaa elkää ruttako 2nd plural olkaa ruttaneet elkää olko ruttaneet
3rd plural ruttakoot elkööt ruttako, elköö rutettako 3rd plural olkoot ruttaneet elkööt olko ruttaneet, elköö olko rutettu
impersonal rutettakkoo elköö rutettako impersonal olkoo rutettu elköö olko rutettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular ruttanen en ruttane
2nd singular ruttanet et ruttane
3rd singular ruttanoo ei ruttane
1st plural ruttanemma emmä ruttane
2nd plural ruttanetta että ruttane
3rd plural ruttanoot evät ruttane, ei rutettane
impersonal rutettannoo ei rutettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st ruttaa present ruttava rutettava
2nd inessive ruttajees past ruttant, ruttanut rutettu
instructive ruttaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (ruttakaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative ruttamaa
inessive ruttamaas
elative ruttamast
abessive ruttamata
4th nominative ruttamiin
partitive ruttamista, ruttamist

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 493
Wikious
Boobota
Sagapedia