ryittää

Hello, you have come here looking for the meaning of the word ryittää. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word ryittää, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say ryittää in singular and plural. Everything you need to know about the word ryittää you have here. The definition of the word ryittää will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofryittää, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

rykiä +‎ -ttää

Pronunciation

Verb

ryittää

  1. To make somebody cough.

Conjugation

Inflection of ryittää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryitän en ryitä 1st sing. olen ryittänyt en ole ryittänyt
2nd sing. ryität et ryitä 2nd sing. olet ryittänyt et ole ryittänyt
3rd sing. ryittää ei ryitä 3rd sing. on ryittänyt ei ole ryittänyt
1st plur. ryitämme emme ryitä 1st plur. olemme ryittäneet emme ole ryittäneet
2nd plur. ryitätte ette ryitä 2nd plur. olette ryittäneet ette ole ryittäneet
3rd plur. ryittävät eivät ryitä 3rd plur. ovat ryittäneet eivät ole ryittäneet
passive ryitetään ei ryitetä passive on ryitetty ei ole ryitetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryitin en ryittänyt 1st sing. olin ryittänyt en ollut ryittänyt
2nd sing. ryitit et ryittänyt 2nd sing. olit ryittänyt et ollut ryittänyt
3rd sing. ryitti ei ryittänyt 3rd sing. oli ryittänyt ei ollut ryittänyt
1st plur. ryitimme emme ryittäneet 1st plur. olimme ryittäneet emme olleet ryittäneet
2nd plur. ryititte ette ryittäneet 2nd plur. olitte ryittäneet ette olleet ryittäneet
3rd plur. ryittivät eivät ryittäneet 3rd plur. olivat ryittäneet eivät olleet ryittäneet
passive ryitettiin ei ryitetty passive oli ryitetty ei ollut ryitetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryittäisin en ryittäisi 1st sing. olisin ryittänyt en olisi ryittänyt
2nd sing. ryittäisit et ryittäisi 2nd sing. olisit ryittänyt et olisi ryittänyt
3rd sing. ryittäisi ei ryittäisi 3rd sing. olisi ryittänyt ei olisi ryittänyt
1st plur. ryittäisimme emme ryittäisi 1st plur. olisimme ryittäneet emme olisi ryittäneet
2nd plur. ryittäisitte ette ryittäisi 2nd plur. olisitte ryittäneet ette olisi ryittäneet
3rd plur. ryittäisivät eivät ryittäisi 3rd plur. olisivat ryittäneet eivät olisi ryittäneet
passive ryitettäisiin ei ryitettäisi passive olisi ryitetty ei olisi ryitetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. ryitä älä ryitä 2nd sing. — —
3rd sing. ryittäköön älköön ryittäkö 3rd sing. olkoon ryittänyt älköön olko ryittänyt
1st plur. ryittäkäämme älkäämme ryittäkö 1st plur. — —
2nd plur. ryittäkää älkää ryittäkö 2nd plur. — —
3rd plur. ryittäkööt älkööt ryittäkö 3rd plur. olkoot ryittäneet älkööt olko ryittäneet
passive ryitettäköön älköön ryitettäkö passive olkoon ryitetty älköön olko ryitetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ryittänen en ryittäne 1st sing. lienen ryittänyt en liene ryittänyt
2nd sing. ryittänet et ryittäne 2nd sing. lienet ryittänyt et liene ryittänyt
3rd sing. ryittänee ei ryittäne 3rd sing. lienee ryittänyt ei liene ryittänyt
1st plur. ryittänemme emme ryittäne 1st plur. lienemme ryittäneet emme liene ryittäneet
2nd plur. ryittänette ette ryittäne 2nd plur. lienette ryittäneet ette liene ryittäneet
3rd plur. ryittänevät eivät ryittäne 3rd plur. lienevät ryittäneet eivät liene ryittäneet
passive ryitettäneen ei ryitettäne passive lienee ryitetty ei liene ryitetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ryittää present ryittävä ryitettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ryittääkseni ryittääksemme
2nd ryittääksesi ryittääksenne
3rd ryittääkseen
ryittääksensä
past ryittänyt ryitetty
2nd inessive2 ryittäessä ryitettäessä agent4 ryittämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ryittäessäni ryittäessämme
2nd ryittäessäsi ryittäessänne
3rd ryittäessään
ryittäessänsä
negative ryittämätön
instructive ryittäen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form ryittää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive ryittämässä —
elative ryittämästä —
illative ryittämään —
adessive ryittämällä —
abessive ryittämättä —
instructive ryittämän ryitettämän
4th3 verbal noun ryittäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ryittämäisilläni ryittämäisillämme
2nd ryittämäisilläsi ryittämäisillänne
3rd ryittämäisillään
ryittämäisillänsä

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia