särmätä

Hello, you have come here looking for the meaning of the word särmätä. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word särmätä, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say särmätä in singular and plural. Everything you need to know about the word särmätä you have here. The definition of the word särmätä will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofsärmätä, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

särmä +‎ -tä

Pronunciation

Verb

särmätä

  1. (transitive) to press, to stamp, to chamfer, to bend
  2. (military) to blouse

Conjugation

Inflection of särmätä (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. särmään en särmää 1st sing. olen särmännyt en ole särmännyt
2nd sing. särmäät et särmää 2nd sing. olet särmännyt et ole särmännyt
3rd sing. särmää ei särmää 3rd sing. on särmännyt ei ole särmännyt
1st plur. särmäämme emme särmää 1st plur. olemme särmänneet emme ole särmänneet
2nd plur. särmäätte ette särmää 2nd plur. olette särmänneet ette ole särmänneet
3rd plur. särmäävät eivät särmää 3rd plur. ovat särmänneet eivät ole särmänneet
passive särmätään ei särmätä passive on särmätty ei ole särmätty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. särmäsin en särmännyt 1st sing. olin särmännyt en ollut särmännyt
2nd sing. särmäsit et särmännyt 2nd sing. olit särmännyt et ollut särmännyt
3rd sing. särmäsi ei särmännyt 3rd sing. oli särmännyt ei ollut särmännyt
1st plur. särmäsimme emme särmänneet 1st plur. olimme särmänneet emme olleet särmänneet
2nd plur. särmäsitte ette särmänneet 2nd plur. olitte särmänneet ette olleet särmänneet
3rd plur. särmäsivät eivät särmänneet 3rd plur. olivat särmänneet eivät olleet särmänneet
passive särmättiin ei särmätty passive oli särmätty ei ollut särmätty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. särmäisin en särmäisi 1st sing. olisin särmännyt en olisi särmännyt
2nd sing. särmäisit et särmäisi 2nd sing. olisit särmännyt et olisi särmännyt
3rd sing. särmäisi ei särmäisi 3rd sing. olisi särmännyt ei olisi särmännyt
1st plur. särmäisimme emme särmäisi 1st plur. olisimme särmänneet emme olisi särmänneet
2nd plur. särmäisitte ette särmäisi 2nd plur. olisitte särmänneet ette olisi särmänneet
3rd plur. särmäisivät eivät särmäisi 3rd plur. olisivat särmänneet eivät olisi särmänneet
passive särmättäisiin ei särmättäisi passive olisi särmätty ei olisi särmätty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. särmää älä särmää 2nd sing. — —
3rd sing. särmätköön älköön särmätkö 3rd sing. olkoon särmännyt älköön olko särmännyt
1st plur. särmätkäämme älkäämme särmätkö 1st plur. — —
2nd plur. särmätkää älkää särmätkö 2nd plur. — —
3rd plur. särmätkööt älkööt särmätkö 3rd plur. olkoot särmänneet älkööt olko särmänneet
passive särmättäköön älköön särmättäkö passive olkoon särmätty älköön olko särmätty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. särmännen en särmänne 1st sing. lienen särmännyt en liene särmännyt
2nd sing. särmännet et särmänne 2nd sing. lienet särmännyt et liene särmännyt
3rd sing. särmännee ei särmänne 3rd sing. lienee särmännyt ei liene särmännyt
1st plur. särmännemme emme särmänne 1st plur. lienemme särmänneet emme liene särmänneet
2nd plur. särmännette ette särmänne 2nd plur. lienette särmänneet ette liene särmänneet
3rd plur. särmännevät eivät särmänne 3rd plur. lienevät särmänneet eivät liene särmänneet
passive särmättäneen ei särmättäne passive lienee särmätty ei liene särmätty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st särmätä present särmäävä särmättävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st särmätäkseni särmätäksemme
2nd särmätäksesi särmätäksenne
3rd särmätäkseen
särmätäksensä
past särmännyt särmätty
2nd inessive2 särmätessä särmättäessä agent4 särmäämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st särmätessäni särmätessämme
2nd särmätessäsi särmätessänne
3rd särmätessään
särmätessänsä
negative särmäämätön
instructive särmäten —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive särmäämässä —
elative särmäämästä —
illative särmäämään —
adessive särmäämällä —
abessive särmäämättä —
instructive särmäämän särmättämän
4th3 verbal noun särmääminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st särmäämäisilläni särmäämäisillämme
2nd särmäämäisilläsi särmäämäisillänne
3rd särmäämäisillään
särmäämäisillänsä

Derived terms

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia