särpiä

Hello, you have come here looking for the meaning of the word särpiä. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word särpiä, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say särpiä in singular and plural. Everything you need to know about the word särpiä you have here. The definition of the word särpiä will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofsärpiä, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *särpidäk. Related to Karelian särpeä, Ludian särbida, Veps särpta and Votic särpiä.

Pronunciation

Verb

särpiä

  1. Synonym of ryystää

Conjugation

Inflection of särpiä (Kotus type 61*E/sallia, p-v gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. särvin en särvi 1st sing. olen särpinyt en ole särpinyt
2nd sing. särvit et särvi 2nd sing. olet särpinyt et ole särpinyt
3rd sing. särpii ei särvi 3rd sing. on särpinyt ei ole särpinyt
1st plur. särvimme emme särvi 1st plur. olemme särpineet emme ole särpineet
2nd plur. särvitte ette särvi 2nd plur. olette särpineet ette ole särpineet
3rd plur. särpivät eivät särvi 3rd plur. ovat särpineet eivät ole särpineet
passive särvitään ei särvitä passive on särvitty ei ole särvitty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. särvin en särpinyt 1st sing. olin särpinyt en ollut särpinyt
2nd sing. särvit et särpinyt 2nd sing. olit särpinyt et ollut särpinyt
3rd sing. särpi ei särpinyt 3rd sing. oli särpinyt ei ollut särpinyt
1st plur. särvimme emme särpineet 1st plur. olimme särpineet emme olleet särpineet
2nd plur. särvitte ette särpineet 2nd plur. olitte särpineet ette olleet särpineet
3rd plur. särpivät eivät särpineet 3rd plur. olivat särpineet eivät olleet särpineet
passive särvittiin ei särvitty passive oli särvitty ei ollut särvitty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. särpisin en särpisi 1st sing. olisin särpinyt en olisi särpinyt
2nd sing. särpisit et särpisi 2nd sing. olisit särpinyt et olisi särpinyt
3rd sing. särpisi ei särpisi 3rd sing. olisi särpinyt ei olisi särpinyt
1st plur. särpisimme emme särpisi 1st plur. olisimme särpineet emme olisi särpineet
2nd plur. särpisitte ette särpisi 2nd plur. olisitte särpineet ette olisi särpineet
3rd plur. särpisivät eivät särpisi 3rd plur. olisivat särpineet eivät olisi särpineet
passive särvittäisiin ei särvittäisi passive olisi särvitty ei olisi särvitty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. särvi älä särvi 2nd sing. — —
3rd sing. särpiköön älköön särpikö 3rd sing. olkoon särpinyt älköön olko särpinyt
1st plur. särpikäämme älkäämme särpikö 1st plur. — —
2nd plur. särpikää älkää särpikö 2nd plur. — —
3rd plur. särpikööt älkööt särpikö 3rd plur. olkoot särpineet älkööt olko särpineet
passive särvittäköön älköön särvittäkö passive olkoon särvitty älköön olko särvitty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. särpinen en särpine 1st sing. lienen särpinyt en liene särpinyt
2nd sing. särpinet et särpine 2nd sing. lienet särpinyt et liene särpinyt
3rd sing. särpinee ei särpine 3rd sing. lienee särpinyt ei liene särpinyt
1st plur. särpinemme emme särpine 1st plur. lienemme särpineet emme liene särpineet
2nd plur. särpinette ette särpine 2nd plur. lienette särpineet ette liene särpineet
3rd plur. särpinevät eivät särpine 3rd plur. lienevät särpineet eivät liene särpineet
passive särvittäneen ei särvittäne passive lienee särvitty ei liene särvitty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st särpiä present särpivä särvittävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st särpiäkseni särpiäksemme
2nd särpiäksesi särpiäksenne
3rd särpiäkseen
särpiäksensä
past särpinyt särvitty
2nd inessive2 särpiessä särvittäessä agent4 särpimä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st särpiessäni särpiessämme
2nd särpiessäsi särpiessänne
3rd särpiessään
särpiessänsä
negative särpimätön
instructive särpien —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive särpimässä —
elative särpimästä —
illative särpimään —
adessive särpimällä —
abessive särpimättä —
instructive särpimän särvittämän
4th3 verbal noun särpiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st särpimäisilläni särpimäisillämme
2nd särpimäisilläsi särpimäisillänne
3rd särpimäisillään
särpimäisillänsä

Derived terms

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia