sannoitus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word sannoitus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word sannoitus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say sannoitus in singular and plural. Everything you need to know about the word sannoitus you have here. The definition of the word sannoitus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofsannoitus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

sannoittaa +‎ -us

Pronunciation

Noun

sannoitus (colloquial)

  1. Synonym of hiekoitus

Declension

Inflection of sannoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative sannoitus sannoitukset
genitive sannoituksen sannoitusten
sannoituksien
partitive sannoitusta sannoituksia
illative sannoitukseen sannoituksiin
singular plural
nominative sannoitus sannoitukset
accusative nom. sannoitus sannoitukset
gen. sannoituksen
genitive sannoituksen sannoitusten
sannoituksien
partitive sannoitusta sannoituksia
inessive sannoituksessa sannoituksissa
elative sannoituksesta sannoituksista
illative sannoitukseen sannoituksiin
adessive sannoituksella sannoituksilla
ablative sannoitukselta sannoituksilta
allative sannoitukselle sannoituksille
essive sannoituksena sannoituksina
translative sannoitukseksi sannoituksiksi
abessive sannoituksetta sannoituksitta
instructive — sannoituksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of sannoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative sannoitukseni sannoitukseni
accusative nom. sannoitukseni sannoitukseni
gen. sannoitukseni
genitive sannoitukseni sannoitusteni
sannoituksieni
partitive sannoitustani sannoituksiani
inessive sannoituksessani sannoituksissani
elative sannoituksestani sannoituksistani
illative sannoitukseeni sannoituksiini
adessive sannoituksellani sannoituksillani
ablative sannoitukseltani sannoituksiltani
allative sannoitukselleni sannoituksilleni
essive sannoituksenani sannoituksinani
translative sannoituksekseni sannoituksikseni
abessive sannoituksettani sannoituksittani
instructive — —
comitative — sannoituksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative sannoituksesi sannoituksesi
accusative nom. sannoituksesi sannoituksesi
gen. sannoituksesi
genitive sannoituksesi sannoitustesi
sannoituksiesi
partitive sannoitustasi sannoituksiasi
inessive sannoituksessasi sannoituksissasi
elative sannoituksestasi sannoituksistasi
illative sannoitukseesi sannoituksiisi
adessive sannoituksellasi sannoituksillasi
ablative sannoitukseltasi sannoituksiltasi
allative sannoituksellesi sannoituksillesi
essive sannoituksenasi sannoituksinasi
translative sannoitukseksesi sannoituksiksesi
abessive sannoituksettasi sannoituksittasi
instructive — —
comitative — sannoituksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative sannoituksemme sannoituksemme
accusative nom. sannoituksemme sannoituksemme
gen. sannoituksemme
genitive sannoituksemme sannoitustemme
sannoituksiemme
partitive sannoitustamme sannoituksiamme
inessive sannoituksessamme sannoituksissamme
elative sannoituksestamme sannoituksistamme
illative sannoitukseemme sannoituksiimme
adessive sannoituksellamme sannoituksillamme
ablative sannoitukseltamme sannoituksiltamme
allative sannoituksellemme sannoituksillemme
essive sannoituksenamme sannoituksinamme
translative sannoitukseksemme sannoituksiksemme
abessive sannoituksettamme sannoituksittamme
instructive — —
comitative — sannoituksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative sannoituksenne sannoituksenne
accusative nom. sannoituksenne sannoituksenne
gen. sannoituksenne
genitive sannoituksenne sannoitustenne
sannoituksienne
partitive sannoitustanne sannoituksianne
inessive sannoituksessanne sannoituksissanne
elative sannoituksestanne sannoituksistanne
illative sannoitukseenne sannoituksiinne
adessive sannoituksellanne sannoituksillanne
ablative sannoitukseltanne sannoituksiltanne
allative sannoituksellenne sannoituksillenne
essive sannoituksenanne sannoituksinanne
translative sannoitukseksenne sannoituksiksenne
abessive sannoituksettanne sannoituksittanne
instructive — —
comitative — sannoituksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative sannoituksensa sannoituksensa
accusative nom. sannoituksensa sannoituksensa
gen. sannoituksensa
genitive sannoituksensa sannoitustensa
sannoituksiensa
partitive sannoitustaan
sannoitustansa 		sannoituksiaan
sannoituksiansa
inessive sannoituksessaan
sannoituksessansa 		sannoituksissaan
sannoituksissansa
elative sannoituksestaan
sannoituksestansa 		sannoituksistaan
sannoituksistansa
illative sannoitukseensa sannoituksiinsa
adessive sannoituksellaan
sannoituksellansa 		sannoituksillaan
sannoituksillansa
ablative sannoitukseltaan
sannoitukseltansa 		sannoituksiltaan
sannoituksiltansa
allative sannoitukselleen
sannoituksellensa 		sannoituksilleen
sannoituksillensa
essive sannoituksenaan
sannoituksenansa 		sannoituksinaan
sannoituksinansa
translative sannoituksekseen
sannoitukseksensa 		sannoituksikseen
sannoituksiksensa
abessive sannoituksettaan
sannoituksettansa 		sannoituksittaan
sannoituksittansa
instructive — —
comitative — sannoituksineen
sannoituksinensa

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia