seisaus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word seisaus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word seisaus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say seisaus in singular and plural. Everything you need to know about the word seisaus you have here. The definition of the word seisaus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofseisaus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

seisa- +‎ -us

Pronunciation

Noun

seisaus

  1. halt, stoppage, standstill

Declension

Inflection of seisaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative seisaus seisaukset
genitive seisauksen seisausten
seisauksien
partitive seisausta seisauksia
illative seisaukseen seisauksiin
singular plural
nominative seisaus seisaukset
accusative nom. seisaus seisaukset
gen. seisauksen
genitive seisauksen seisausten
seisauksien
partitive seisausta seisauksia
inessive seisauksessa seisauksissa
elative seisauksesta seisauksista
illative seisaukseen seisauksiin
adessive seisauksella seisauksilla
ablative seisaukselta seisauksilta
allative seisaukselle seisauksille
essive seisauksena seisauksina
translative seisaukseksi seisauksiksi
abessive seisauksetta seisauksitta
instructive — seisauksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of seisaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative seisaukseni seisaukseni
accusative nom. seisaukseni seisaukseni
gen. seisaukseni
genitive seisaukseni seisausteni
seisauksieni
partitive seisaustani seisauksiani
inessive seisauksessani seisauksissani
elative seisauksestani seisauksistani
illative seisaukseeni seisauksiini
adessive seisauksellani seisauksillani
ablative seisaukseltani seisauksiltani
allative seisaukselleni seisauksilleni
essive seisauksenani seisauksinani
translative seisauksekseni seisauksikseni
abessive seisauksettani seisauksittani
instructive — —
comitative — seisauksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative seisauksesi seisauksesi
accusative nom. seisauksesi seisauksesi
gen. seisauksesi
genitive seisauksesi seisaustesi
seisauksiesi
partitive seisaustasi seisauksiasi
inessive seisauksessasi seisauksissasi
elative seisauksestasi seisauksistasi
illative seisaukseesi seisauksiisi
adessive seisauksellasi seisauksillasi
ablative seisaukseltasi seisauksiltasi
allative seisauksellesi seisauksillesi
essive seisauksenasi seisauksinasi
translative seisaukseksesi seisauksiksesi
abessive seisauksettasi seisauksittasi
instructive — —
comitative — seisauksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative seisauksemme seisauksemme
accusative nom. seisauksemme seisauksemme
gen. seisauksemme
genitive seisauksemme seisaustemme
seisauksiemme
partitive seisaustamme seisauksiamme
inessive seisauksessamme seisauksissamme
elative seisauksestamme seisauksistamme
illative seisaukseemme seisauksiimme
adessive seisauksellamme seisauksillamme
ablative seisaukseltamme seisauksiltamme
allative seisauksellemme seisauksillemme
essive seisauksenamme seisauksinamme
translative seisaukseksemme seisauksiksemme
abessive seisauksettamme seisauksittamme
instructive — —
comitative — seisauksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative seisauksenne seisauksenne
accusative nom. seisauksenne seisauksenne
gen. seisauksenne
genitive seisauksenne seisaustenne
seisauksienne
partitive seisaustanne seisauksianne
inessive seisauksessanne seisauksissanne
elative seisauksestanne seisauksistanne
illative seisaukseenne seisauksiinne
adessive seisauksellanne seisauksillanne
ablative seisaukseltanne seisauksiltanne
allative seisauksellenne seisauksillenne
essive seisauksenanne seisauksinanne
translative seisaukseksenne seisauksiksenne
abessive seisauksettanne seisauksittanne
instructive — —
comitative — seisauksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative seisauksensa seisauksensa
accusative nom. seisauksensa seisauksensa
gen. seisauksensa
genitive seisauksensa seisaustensa
seisauksiensa
partitive seisaustaan
seisaustansa 		seisauksiaan
seisauksiansa
inessive seisauksessaan
seisauksessansa 		seisauksissaan
seisauksissansa
elative seisauksestaan
seisauksestansa 		seisauksistaan
seisauksistansa
illative seisaukseensa seisauksiinsa
adessive seisauksellaan
seisauksellansa 		seisauksillaan
seisauksillansa
ablative seisaukseltaan
seisaukseltansa 		seisauksiltaan
seisauksiltansa
allative seisaukselleen
seisauksellensa 		seisauksilleen
seisauksillensa
essive seisauksenaan
seisauksenansa 		seisauksinaan
seisauksinansa
translative seisauksekseen
seisaukseksensa 		seisauksikseen
seisauksiksensa
abessive seisauksettaan
seisauksettansa 		seisauksittaan
seisauksittansa
instructive — —
comitative — seisauksineen
seisauksinensa

Derived terms

compounds

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia