selvitä

Hello, you have come here looking for the meaning of the word selvitä. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word selvitä, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say selvitä in singular and plural. Everything you need to know about the word selvitä you have here. The definition of the word selvitä will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofselvitä, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Pronunciation

Etymology 1

selvä +‎ -itä

Verb

selvitä

  1. (intransitive) to become clear (become transparent in colour; become bright, not dark or obscured; become free of obstacles or clouds)
    Vesi selviää.
    The water becomes clearer.
  2. (intransitive) to get solved
    Ongelma selvisi itsestään.
    The problem solved itself.
  3. (intransitive) to cope (with something), survive (after something)
    Selviän kyllä tästä.
    I'll cope with this.
  4. (intransitive) to escape (get away or survive from an unwanted situation)
    Hän selvisi täpärästi onnettomuudesta.
    She escaped narrowly from the accident.
  5. (intransitive) to sober up (recover from intoxication)
    Hän näyttää selviävän.
    He seems to be sobering up.
Conjugation
Inflection of selvitä (Kotus type 75/selvitä, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. selviän en selviä 1st sing. olen selvinnyt en ole selvinnyt
2nd sing. selviät et selviä 2nd sing. olet selvinnyt et ole selvinnyt
3rd sing. selviää ei selviä 3rd sing. on selvinnyt ei ole selvinnyt
1st plur. selviämme emme selviä 1st plur. olemme selvinneet emme ole selvinneet
2nd plur. selviätte ette selviä 2nd plur. olette selvinneet ette ole selvinneet
3rd plur. selviävät eivät selviä 3rd plur. ovat selvinneet eivät ole selvinneet
passive selvitään ei selvitä passive on selvitty ei ole selvitty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. selvisin en selvinnyt 1st sing. olin selvinnyt en ollut selvinnyt
2nd sing. selvisit et selvinnyt 2nd sing. olit selvinnyt et ollut selvinnyt
3rd sing. selvisi ei selvinnyt 3rd sing. oli selvinnyt ei ollut selvinnyt
1st plur. selvisimme emme selvinneet 1st plur. olimme selvinneet emme olleet selvinneet
2nd plur. selvisitte ette selvinneet 2nd plur. olitte selvinneet ette olleet selvinneet
3rd plur. selvisivät eivät selvinneet 3rd plur. olivat selvinneet eivät olleet selvinneet
passive selvittiin ei selvitty passive oli selvitty ei ollut selvitty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. selviäisin en selviäisi 1st sing. olisin selvinnyt en olisi selvinnyt
2nd sing. selviäisit et selviäisi 2nd sing. olisit selvinnyt et olisi selvinnyt
3rd sing. selviäisi ei selviäisi 3rd sing. olisi selvinnyt ei olisi selvinnyt
1st plur. selviäisimme emme selviäisi 1st plur. olisimme selvinneet emme olisi selvinneet
2nd plur. selviäisitte ette selviäisi 2nd plur. olisitte selvinneet ette olisi selvinneet
3rd plur. selviäisivät eivät selviäisi 3rd plur. olisivat selvinneet eivät olisi selvinneet
passive selvittäisiin ei selvittäisi passive olisi selvitty ei olisi selvitty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. selviä älä selviä 2nd sing.
3rd sing. selvitköön älköön selvitkö 3rd sing. olkoon selvinnyt älköön olko selvinnyt
1st plur. selvitkäämme älkäämme selvitkö 1st plur.
2nd plur. selvitkää älkää selvitkö 2nd plur.
3rd plur. selvitkööt älkööt selvitkö 3rd plur. olkoot selvinneet älkööt olko selvinneet
passive selvittäköön älköön selvittäkö passive olkoon selvitty älköön olko selvitty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. selvinnen en selvinne 1st sing. lienen selvinnyt en liene selvinnyt
2nd sing. selvinnet et selvinne 2nd sing. lienet selvinnyt et liene selvinnyt
3rd sing. selvinnee ei selvinne 3rd sing. lienee selvinnyt ei liene selvinnyt
1st plur. selvinnemme emme selvinne 1st plur. lienemme selvinneet emme liene selvinneet
2nd plur. selvinnette ette selvinne 2nd plur. lienette selvinneet ette liene selvinneet
3rd plur. selvinnevät eivät selvinne 3rd plur. lienevät selvinneet eivät liene selvinneet
passive selvittäneen ei selvittäne passive lienee selvitty ei liene selvitty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st selvitä present selviävä selvittävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st selvitäkseni selvitäksemme
2nd selvitäksesi selvitäksenne
3rd selvitäkseen
selvitäksensä
past selvinnyt selvitty
2nd inessive2 selvitessä selvittäessä agent4 selviämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st selvitessäni selvitessämme
2nd selvitessäsi selvitessänne
3rd selvitessään
selvitessänsä
negative selviämätön
instructive selviten
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive selviämässä
elative selviämästä
illative selviämään
adessive selviämällä
abessive selviämättä
instructive selviämän selvittämän
4th3 verbal noun selviäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st selviämäisilläni selviämäisillämme
2nd selviämäisilläsi selviämäisillänne
3rd selviämäisillään
selviämäisillänsä
Derived terms
nouns
verbs

Further reading

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Verb

selvitä

  1. inflection of selvittää:
    1. present active indicative connegative
    2. second-person singular present imperative
    3. second-person singular present active imperative connegative

Anagrams