seurakunta

Hello, you have come here looking for the meaning of the word seurakunta. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word seurakunta, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say seurakunta in singular and plural. Everything you need to know about the word seurakunta you have here. The definition of the word seurakunta will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofseurakunta, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

seura (“group, company”) +‎ kunta (“group, community”)

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈseu̯rɑˌkuntɑ/,
  • Rhymes: -untɑ
  • Hyphenation(key): seura‧kunta

Noun

seurakunta

  1. parish (subdivision of diocese)
    Synonym: paasta (dated, regional)
  2. congregation, parish (members of the parish)
  3. (slightly derogatory) Any group of people who have gathered together.
    sekalainen seurakunta ― a mixed bag of people

Declension

Inflection of seurakunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
nominative seurakunta seurakunnat
genitive seurakunnan seurakuntien
partitive seurakuntaa seurakuntia
illative seurakuntaan seurakuntiin
singular plural
nominative seurakunta seurakunnat
accusative nom. seurakunta seurakunnat
gen. seurakunnan
genitive seurakunnan seurakuntien
seurakuntain rare
partitive seurakuntaa seurakuntia
inessive seurakunnassa seurakunnissa
elative seurakunnasta seurakunnista
illative seurakuntaan seurakuntiin
adessive seurakunnalla seurakunnilla
ablative seurakunnalta seurakunnilta
allative seurakunnalle seurakunnille
essive seurakuntana seurakuntina
translative seurakunnaksi seurakunniksi
abessive seurakunnatta seurakunnitta
instructive — seurakunnin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of seurakunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative seurakuntani seurakuntani
accusative nom. seurakuntani seurakuntani
gen. seurakuntani
genitive seurakuntani seurakuntieni
seurakuntaini rare
partitive seurakuntaani seurakuntiani
inessive seurakunnassani seurakunnissani
elative seurakunnastani seurakunnistani
illative seurakuntaani seurakuntiini
adessive seurakunnallani seurakunnillani
ablative seurakunnaltani seurakunniltani
allative seurakunnalleni seurakunnilleni
essive seurakuntanani seurakuntinani
translative seurakunnakseni seurakunnikseni
abessive seurakunnattani seurakunnittani
instructive — —
comitative — seurakuntineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative seurakuntasi seurakuntasi
accusative nom. seurakuntasi seurakuntasi
gen. seurakuntasi
genitive seurakuntasi seurakuntiesi
seurakuntaisi rare
partitive seurakuntaasi seurakuntiasi
inessive seurakunnassasi seurakunnissasi
elative seurakunnastasi seurakunnistasi
illative seurakuntaasi seurakuntiisi
adessive seurakunnallasi seurakunnillasi
ablative seurakunnaltasi seurakunniltasi
allative seurakunnallesi seurakunnillesi
essive seurakuntanasi seurakuntinasi
translative seurakunnaksesi seurakunniksesi
abessive seurakunnattasi seurakunnittasi
instructive — —
comitative — seurakuntinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative seurakuntamme seurakuntamme
accusative nom. seurakuntamme seurakuntamme
gen. seurakuntamme
genitive seurakuntamme seurakuntiemme
seurakuntaimme rare
partitive seurakuntaamme seurakuntiamme
inessive seurakunnassamme seurakunnissamme
elative seurakunnastamme seurakunnistamme
illative seurakuntaamme seurakuntiimme
adessive seurakunnallamme seurakunnillamme
ablative seurakunnaltamme seurakunniltamme
allative seurakunnallemme seurakunnillemme
essive seurakuntanamme seurakuntinamme
translative seurakunnaksemme seurakunniksemme
abessive seurakunnattamme seurakunnittamme
instructive — —
comitative — seurakuntinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative seurakuntanne seurakuntanne
accusative nom. seurakuntanne seurakuntanne
gen. seurakuntanne
genitive seurakuntanne seurakuntienne
seurakuntainne rare
partitive seurakuntaanne seurakuntianne
inessive seurakunnassanne seurakunnissanne
elative seurakunnastanne seurakunnistanne
illative seurakuntaanne seurakuntiinne
adessive seurakunnallanne seurakunnillanne
ablative seurakunnaltanne seurakunniltanne
allative seurakunnallenne seurakunnillenne
essive seurakuntananne seurakuntinanne
translative seurakunnaksenne seurakunniksenne
abessive seurakunnattanne seurakunnittanne
instructive — —
comitative — seurakuntinenne
third-person possessor
singular plural
nominative seurakuntansa seurakuntansa
accusative nom. seurakuntansa seurakuntansa
gen. seurakuntansa
genitive seurakuntansa seurakuntiensa
seurakuntainsa rare
partitive seurakuntaansa seurakuntiaan
seurakuntiansa
inessive seurakunnassaan
seurakunnassansa 		seurakunnissaan
seurakunnissansa
elative seurakunnastaan
seurakunnastansa 		seurakunnistaan
seurakunnistansa
illative seurakuntaansa seurakuntiinsa
adessive seurakunnallaan
seurakunnallansa 		seurakunnillaan
seurakunnillansa
ablative seurakunnaltaan
seurakunnaltansa 		seurakunniltaan
seurakunniltansa
allative seurakunnalleen
seurakunnallensa 		seurakunnilleen
seurakunnillensa
essive seurakuntanaan
seurakuntanansa 		seurakuntinaan
seurakuntinansa
translative seurakunnakseen
seurakunnaksensa 		seurakunnikseen
seurakunniksensa
abessive seurakunnattaan
seurakunnattansa 		seurakunnittaan
seurakunnittansa
instructive — —
comitative — seurakuntineen
seurakuntinensa

Derived terms

compounds

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia