From Swedish skyffel (“shovel”).[1]
Inflection of sihveli (Kotus type 6/paperi, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | sihveli | sihvelit | |
genitive | sihvelin | sihvelien sihveleiden sihveleitten | |
partitive | sihveliä | sihveleitä sihvelejä | |
illative | sihveliin | sihveleihin | |
singular | plural | ||
nominative | sihveli | sihvelit | |
accusative | nom. | sihveli | sihvelit |
gen. | sihvelin | ||
genitive | sihvelin | sihvelien sihveleiden sihveleitten | |
partitive | sihveliä | sihveleitä sihvelejä | |
inessive | sihvelissä | sihveleissä | |
elative | sihvelistä | sihveleistä | |
illative | sihveliin | sihveleihin | |
adessive | sihvelillä | sihveleillä | |
ablative | sihveliltä | sihveleiltä | |
allative | sihvelille | sihveleille | |
essive | sihvelinä | sihveleinä | |
translative | sihveliksi | sihveleiksi | |
abessive | sihvelittä | sihveleittä | |
instructive | — | sihvelein | |
comitative | See the possessive forms below. |