sivuta

Hello, you have come here looking for the meaning of the word sivuta. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word sivuta, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say sivuta in singular and plural. Everything you need to know about the word sivuta you have here. The definition of the word sivuta will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofsivuta, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Pronunciation

Etymology 1

sivu- +‎ -ta

Verb

sivuta

  1. to touch on/upon a subject (in speech or writing)
  2. (intransitive, mathematics) to be tangent to, touch
  3. to graze, touch lightly
Conjugation
Inflection of sivuta (Kotus type 74/katketa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sivuan en sivua 1st sing. olen sivunnut en ole sivunnut
2nd sing. sivuat et sivua 2nd sing. olet sivunnut et ole sivunnut
3rd sing. sivuaa ei sivua 3rd sing. on sivunnut ei ole sivunnut
1st plur. sivuamme emme sivua 1st plur. olemme sivunneet emme ole sivunneet
2nd plur. sivuatte ette sivua 2nd plur. olette sivunneet ette ole sivunneet
3rd plur. sivuavat eivät sivua 3rd plur. ovat sivunneet eivät ole sivunneet
passive sivutaan ei sivuta passive on sivuttu ei ole sivuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sivusin en sivunnut 1st sing. olin sivunnut en ollut sivunnut
2nd sing. sivusit et sivunnut 2nd sing. olit sivunnut et ollut sivunnut
3rd sing. sivusi ei sivunnut 3rd sing. oli sivunnut ei ollut sivunnut
1st plur. sivusimme emme sivunneet 1st plur. olimme sivunneet emme olleet sivunneet
2nd plur. sivusitte ette sivunneet 2nd plur. olitte sivunneet ette olleet sivunneet
3rd plur. sivusivat eivät sivunneet 3rd plur. olivat sivunneet eivät olleet sivunneet
passive sivuttiin ei sivuttu passive oli sivuttu ei ollut sivuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sivuaisin
sivuisin 		en sivuaisi
en sivuisi 		1st sing. olisin sivunnut en olisi sivunnut
2nd sing. sivuaisit
sivuisit 		et sivuaisi
et sivuisi 		2nd sing. olisit sivunnut et olisi sivunnut
3rd sing. sivuaisi
sivuisi 		ei sivuaisi
ei sivuisi 		3rd sing. olisi sivunnut ei olisi sivunnut
1st plur. sivuaisimme
sivuisimme 		emme sivuaisi
emme sivuisi 		1st plur. olisimme sivunneet emme olisi sivunneet
2nd plur. sivuaisitte
sivuisitte 		ette sivuaisi
ette sivuisi 		2nd plur. olisitte sivunneet ette olisi sivunneet
3rd plur. sivuaisivat
sivuisivat 		eivät sivuaisi
eivät sivuisi 		3rd plur. olisivat sivunneet eivät olisi sivunneet
passive sivuttaisiin ei sivuttaisi passive olisi sivuttu ei olisi sivuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. sivua älä sivua 2nd sing. — —
3rd sing. sivutkoon älköön sivutko 3rd sing. olkoon sivunnut älköön olko sivunnut
1st plur. sivutkaamme älkäämme sivutko 1st plur. — —
2nd plur. sivutkaa älkää sivutko 2nd plur. — —
3rd plur. sivutkoot älkööt sivutko 3rd plur. olkoot sivunneet älkööt olko sivunneet
passive sivuttakoon älköön sivuttako passive olkoon sivuttu älköön olko sivuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sivunnen en sivunne 1st sing. lienen sivunnut en liene sivunnut
2nd sing. sivunnet et sivunne 2nd sing. lienet sivunnut et liene sivunnut
3rd sing. sivunnee ei sivunne 3rd sing. lienee sivunnut ei liene sivunnut
1st plur. sivunnemme emme sivunne 1st plur. lienemme sivunneet emme liene sivunneet
2nd plur. sivunnette ette sivunne 2nd plur. lienette sivunneet ette liene sivunneet
3rd plur. sivunnevat eivät sivunne 3rd plur. lienevät sivunneet eivät liene sivunneet
passive sivuttaneen ei sivuttane passive lienee sivuttu ei liene sivuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st sivuta present sivuava sivuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sivutakseni sivutaksemme
2nd sivutaksesi sivutaksenne
3rd sivutakseen
sivutaksensa
past sivunnut sivuttu
2nd inessive2 sivutessa sivuttaessa agent4 sivuama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sivutessani sivutessamme
2nd sivutessasi sivutessanne
3rd sivutessaan
sivutessansa
negative sivuamaton
instructive sivuten —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive sivuamassa —
elative sivuamasta —
illative sivuamaan —
adessive sivuamalla —
abessive sivuamatta —
instructive sivuaman sivuttaman
4th3 verbal noun sivuaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sivuamaisillani sivuamaisillamme
2nd sivuamaisillasi sivuamaisillanne
3rd sivuamaisillaan
sivuamaisillansa
Derived terms

Further reading

Etymology 2

Verb

sivuta

  1. inflection of sivuttaa:
    1. present active indicative connegative
    2. second-person singular present imperative
    3. second-person singular present active imperative connegative

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia