sointua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word sointua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word sointua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say sointua in singular and plural. Everything you need to know about the word sointua you have here. The definition of the word sointua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofsointua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology 1

soi- +‎ -ntua

Pronunciation

Verb

sointua

  1. (intransitive, music) to harmonize, to tune
Conjugation
Inflection of sointua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soinnun en soinnu 1st sing. olen sointunut en ole sointunut
2nd sing. soinnut et soinnu 2nd sing. olet sointunut et ole sointunut
3rd sing. sointuu ei soinnu 3rd sing. on sointunut ei ole sointunut
1st plur. soinnumme emme soinnu 1st plur. olemme sointuneet emme ole sointuneet
2nd plur. soinnutte ette soinnu 2nd plur. olette sointuneet ette ole sointuneet
3rd plur. sointuvat eivät soinnu 3rd plur. ovat sointuneet eivät ole sointuneet
passive soinnutaan ei soinnuta passive on soinnuttu ei ole soinnuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. soinnuin en sointunut 1st sing. olin sointunut en ollut sointunut
2nd sing. soinnuit et sointunut 2nd sing. olit sointunut et ollut sointunut
3rd sing. sointui ei sointunut 3rd sing. oli sointunut ei ollut sointunut
1st plur. soinnuimme emme sointuneet 1st plur. olimme sointuneet emme olleet sointuneet
2nd plur. soinnuitte ette sointuneet 2nd plur. olitte sointuneet ette olleet sointuneet
3rd plur. sointuivat eivät sointuneet 3rd plur. olivat sointuneet eivät olleet sointuneet
passive soinnuttiin ei soinnuttu passive oli soinnuttu ei ollut soinnuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sointuisin en sointuisi 1st sing. olisin sointunut en olisi sointunut
2nd sing. sointuisit et sointuisi 2nd sing. olisit sointunut et olisi sointunut
3rd sing. sointuisi ei sointuisi 3rd sing. olisi sointunut ei olisi sointunut
1st plur. sointuisimme emme sointuisi 1st plur. olisimme sointuneet emme olisi sointuneet
2nd plur. sointuisitte ette sointuisi 2nd plur. olisitte sointuneet ette olisi sointuneet
3rd plur. sointuisivat eivät sointuisi 3rd plur. olisivat sointuneet eivät olisi sointuneet
passive soinnuttaisiin ei soinnuttaisi passive olisi soinnuttu ei olisi soinnuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. soinnu älä soinnu 2nd sing. — —
3rd sing. sointukoon älköön sointuko 3rd sing. olkoon sointunut älköön olko sointunut
1st plur. sointukaamme älkäämme sointuko 1st plur. — —
2nd plur. sointukaa älkää sointuko 2nd plur. — —
3rd plur. sointukoot älkööt sointuko 3rd plur. olkoot sointuneet älkööt olko sointuneet
passive soinnuttakoon älköön soinnuttako passive olkoon soinnuttu älköön olko soinnuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sointunen en sointune 1st sing. lienen sointunut en liene sointunut
2nd sing. sointunet et sointune 2nd sing. lienet sointunut et liene sointunut
3rd sing. sointunee ei sointune 3rd sing. lienee sointunut ei liene sointunut
1st plur. sointunemme emme sointune 1st plur. lienemme sointuneet emme liene sointuneet
2nd plur. sointunette ette sointune 2nd plur. lienette sointuneet ette liene sointuneet
3rd plur. sointunevat eivät sointune 3rd plur. lienevät sointuneet eivät liene sointuneet
passive soinnuttaneen ei soinnuttane passive lienee soinnuttu ei liene soinnuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st sointua present sointuva soinnuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sointuakseni sointuaksemme
2nd sointuaksesi sointuaksenne
3rd sointuakseen
sointuaksensa
past sointunut soinnuttu
2nd inessive2 sointuessa soinnuttaessa agent4 sointuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sointuessani sointuessamme
2nd sointuessasi sointuessanne
3rd sointuessaan
sointuessansa
negative sointumaton
instructive sointuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive sointumassa —
elative sointumasta —
illative sointumaan —
adessive sointumalla —
abessive sointumatta —
instructive sointuman soinnuttaman
4th3 verbal noun sointuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sointumaisillani sointumaisillamme
2nd sointumaisillasi sointumaisillanne
3rd sointumaisillaan
sointumaisillansa
Derived terms

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

Noun

sointua

  1. partitive singular of sointu

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia