spurtata

Hello, you have come here looking for the meaning of the word spurtata. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word spurtata, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say spurtata in singular and plural. Everything you need to know about the word spurtata you have here. The definition of the word spurtata will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofspurtata, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

spurtti +‎ -ata

Pronunciation

Verb

spurtata (slang)

  1. to dash (to run quickly over a short distance)

Conjugation

Inflection of spurtata (Kotus type 73*C/salata, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. spurttaan en spurttaa 1st sing. olen spurtannut en ole spurtannut
2nd sing. spurttaat et spurttaa 2nd sing. olet spurtannut et ole spurtannut
3rd sing. spurttaa ei spurttaa 3rd sing. on spurtannut ei ole spurtannut
1st plur. spurttaamme emme spurttaa 1st plur. olemme spurtanneet emme ole spurtanneet
2nd plur. spurttaatte ette spurttaa 2nd plur. olette spurtanneet ette ole spurtanneet
3rd plur. spurttaavat eivät spurttaa 3rd plur. ovat spurtanneet eivät ole spurtanneet
passive spurtataan ei spurtata passive on spurtattu ei ole spurtattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. spurttasin en spurtannut 1st sing. olin spurtannut en ollut spurtannut
2nd sing. spurttasit et spurtannut 2nd sing. olit spurtannut et ollut spurtannut
3rd sing. spurttasi ei spurtannut 3rd sing. oli spurtannut ei ollut spurtannut
1st plur. spurttasimme emme spurtanneet 1st plur. olimme spurtanneet emme olleet spurtanneet
2nd plur. spurttasitte ette spurtanneet 2nd plur. olitte spurtanneet ette olleet spurtanneet
3rd plur. spurttasivat eivät spurtanneet 3rd plur. olivat spurtanneet eivät olleet spurtanneet
passive spurtattiin ei spurtattu passive oli spurtattu ei ollut spurtattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. spurttaisin en spurttaisi 1st sing. olisin spurtannut en olisi spurtannut
2nd sing. spurttaisit et spurttaisi 2nd sing. olisit spurtannut et olisi spurtannut
3rd sing. spurttaisi ei spurttaisi 3rd sing. olisi spurtannut ei olisi spurtannut
1st plur. spurttaisimme emme spurttaisi 1st plur. olisimme spurtanneet emme olisi spurtanneet
2nd plur. spurttaisitte ette spurttaisi 2nd plur. olisitte spurtanneet ette olisi spurtanneet
3rd plur. spurttaisivat eivät spurttaisi 3rd plur. olisivat spurtanneet eivät olisi spurtanneet
passive spurtattaisiin ei spurtattaisi passive olisi spurtattu ei olisi spurtattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. spurttaa älä spurttaa 2nd sing.
3rd sing. spurtatkoon älköön spurtatko 3rd sing. olkoon spurtannut älköön olko spurtannut
1st plur. spurtatkaamme älkäämme spurtatko 1st plur.
2nd plur. spurtatkaa älkää spurtatko 2nd plur.
3rd plur. spurtatkoot älkööt spurtatko 3rd plur. olkoot spurtanneet älkööt olko spurtanneet
passive spurtattakoon älköön spurtattako passive olkoon spurtattu älköön olko spurtattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. spurtannen en spurtanne 1st sing. lienen spurtannut en liene spurtannut
2nd sing. spurtannet et spurtanne 2nd sing. lienet spurtannut et liene spurtannut
3rd sing. spurtannee ei spurtanne 3rd sing. lienee spurtannut ei liene spurtannut
1st plur. spurtannemme emme spurtanne 1st plur. lienemme spurtanneet emme liene spurtanneet
2nd plur. spurtannette ette spurtanne 2nd plur. lienette spurtanneet ette liene spurtanneet
3rd plur. spurtannevat eivät spurtanne 3rd plur. lienevät spurtanneet eivät liene spurtanneet
passive spurtattaneen ei spurtattane passive lienee spurtattu ei liene spurtattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st spurtata present spurttaava spurtattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st spurtatakseni spurtataksemme
2nd spurtataksesi spurtataksenne
3rd spurtatakseen
spurtataksensa
past spurtannut spurtattu
2nd inessive2 spurtatessa spurtattaessa agent4 spurttaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st spurtatessani spurtatessamme
2nd spurtatessasi spurtatessanne
3rd spurtatessaan
spurtatessansa
negative spurttaamaton
instructive spurtaten
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive spurttaamassa
elative spurttaamasta
illative spurttaamaan
adessive spurttaamalla
abessive spurttaamatta
instructive spurttaaman spurtattaman
4th3 verbal noun spurttaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st spurttaamaisillani spurttaamaisillamme
2nd spurttaamaisillasi spurttaamaisillanne
3rd spurttaamaisillaan
spurttaamaisillansa

Synonyms

Further reading