suhauttaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word suhauttaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word suhauttaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say suhauttaa in singular and plural. Everything you need to know about the word suhauttaa you have here. The definition of the word suhauttaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofsuhauttaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

suha- +‎ -uttaa

Pronunciation

Verb

suhauttaa

  1. (transitive) to cause to zoom, whiz, whoosh or swoosh

Conjugation

Inflection of suhauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suhautan en suhauta 1st sing. olen suhauttanut en ole suhauttanut
2nd sing. suhautat et suhauta 2nd sing. olet suhauttanut et ole suhauttanut
3rd sing. suhauttaa ei suhauta 3rd sing. on suhauttanut ei ole suhauttanut
1st plur. suhautamme emme suhauta 1st plur. olemme suhauttaneet emme ole suhauttaneet
2nd plur. suhautatte ette suhauta 2nd plur. olette suhauttaneet ette ole suhauttaneet
3rd plur. suhauttavat eivät suhauta 3rd plur. ovat suhauttaneet eivät ole suhauttaneet
passive suhautetaan ei suhauteta passive on suhautettu ei ole suhautettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suhautin en suhauttanut 1st sing. olin suhauttanut en ollut suhauttanut
2nd sing. suhautit et suhauttanut 2nd sing. olit suhauttanut et ollut suhauttanut
3rd sing. suhautti ei suhauttanut 3rd sing. oli suhauttanut ei ollut suhauttanut
1st plur. suhautimme emme suhauttaneet 1st plur. olimme suhauttaneet emme olleet suhauttaneet
2nd plur. suhautitte ette suhauttaneet 2nd plur. olitte suhauttaneet ette olleet suhauttaneet
3rd plur. suhauttivat eivät suhauttaneet 3rd plur. olivat suhauttaneet eivät olleet suhauttaneet
passive suhautettiin ei suhautettu passive oli suhautettu ei ollut suhautettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suhauttaisin en suhauttaisi 1st sing. olisin suhauttanut en olisi suhauttanut
2nd sing. suhauttaisit et suhauttaisi 2nd sing. olisit suhauttanut et olisi suhauttanut
3rd sing. suhauttaisi ei suhauttaisi 3rd sing. olisi suhauttanut ei olisi suhauttanut
1st plur. suhauttaisimme emme suhauttaisi 1st plur. olisimme suhauttaneet emme olisi suhauttaneet
2nd plur. suhauttaisitte ette suhauttaisi 2nd plur. olisitte suhauttaneet ette olisi suhauttaneet
3rd plur. suhauttaisivat eivät suhauttaisi 3rd plur. olisivat suhauttaneet eivät olisi suhauttaneet
passive suhautettaisiin ei suhautettaisi passive olisi suhautettu ei olisi suhautettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. suhauta älä suhauta 2nd sing. — —
3rd sing. suhauttakoon älköön suhauttako 3rd sing. olkoon suhauttanut älköön olko suhauttanut
1st plur. suhauttakaamme älkäämme suhauttako 1st plur. — —
2nd plur. suhauttakaa älkää suhauttako 2nd plur. — —
3rd plur. suhauttakoot älkööt suhauttako 3rd plur. olkoot suhauttaneet älkööt olko suhauttaneet
passive suhautettakoon älköön suhautettako passive olkoon suhautettu älköön olko suhautettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suhauttanen en suhauttane 1st sing. lienen suhauttanut en liene suhauttanut
2nd sing. suhauttanet et suhauttane 2nd sing. lienet suhauttanut et liene suhauttanut
3rd sing. suhauttanee ei suhauttane 3rd sing. lienee suhauttanut ei liene suhauttanut
1st plur. suhauttanemme emme suhauttane 1st plur. lienemme suhauttaneet emme liene suhauttaneet
2nd plur. suhauttanette ette suhauttane 2nd plur. lienette suhauttaneet ette liene suhauttaneet
3rd plur. suhauttanevat eivät suhauttane 3rd plur. lienevät suhauttaneet eivät liene suhauttaneet
passive suhautettaneen ei suhautettane passive lienee suhautettu ei liene suhautettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st suhauttaa present suhauttava suhautettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suhauttaakseni suhauttaaksemme
2nd suhauttaaksesi suhauttaaksenne
3rd suhauttaakseen
suhauttaaksensa
past suhauttanut suhautettu
2nd inessive2 suhauttaessa suhautettaessa agent4 suhauttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suhauttaessani suhauttaessamme
2nd suhauttaessasi suhauttaessanne
3rd suhauttaessaan
suhauttaessansa
negative suhauttamaton
instructive suhauttaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form suhauttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive suhauttamassa —
elative suhauttamasta —
illative suhauttamaan —
adessive suhauttamalla —
abessive suhauttamatta —
instructive suhauttaman suhautettaman
4th3 verbal noun suhauttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suhauttamaisillani suhauttamaisillamme
2nd suhauttamaisillasi suhauttamaisillanne
3rd suhauttamaisillaan
suhauttamaisillansa

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia