suhtauttaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word suhtauttaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word suhtauttaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say suhtauttaa in singular and plural. Everything you need to know about the word suhtauttaa you have here. The definition of the word suhtauttaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofsuhtauttaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

suhta +‎ -uttaa

Pronunciation

Verb

suhtauttaa

  1. (transitive) to put into perspective

Conjugation

Inflection of suhtauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suhtautan en suhtauta 1st sing. olen suhtauttanut en ole suhtauttanut
2nd sing. suhtautat et suhtauta 2nd sing. olet suhtauttanut et ole suhtauttanut
3rd sing. suhtauttaa ei suhtauta 3rd sing. on suhtauttanut ei ole suhtauttanut
1st plur. suhtautamme emme suhtauta 1st plur. olemme suhtauttaneet emme ole suhtauttaneet
2nd plur. suhtautatte ette suhtauta 2nd plur. olette suhtauttaneet ette ole suhtauttaneet
3rd plur. suhtauttavat eivät suhtauta 3rd plur. ovat suhtauttaneet eivät ole suhtauttaneet
passive suhtautetaan ei suhtauteta passive on suhtautettu ei ole suhtautettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suhtautin en suhtauttanut 1st sing. olin suhtauttanut en ollut suhtauttanut
2nd sing. suhtautit et suhtauttanut 2nd sing. olit suhtauttanut et ollut suhtauttanut
3rd sing. suhtautti ei suhtauttanut 3rd sing. oli suhtauttanut ei ollut suhtauttanut
1st plur. suhtautimme emme suhtauttaneet 1st plur. olimme suhtauttaneet emme olleet suhtauttaneet
2nd plur. suhtautitte ette suhtauttaneet 2nd plur. olitte suhtauttaneet ette olleet suhtauttaneet
3rd plur. suhtauttivat eivät suhtauttaneet 3rd plur. olivat suhtauttaneet eivät olleet suhtauttaneet
passive suhtautettiin ei suhtautettu passive oli suhtautettu ei ollut suhtautettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suhtauttaisin en suhtauttaisi 1st sing. olisin suhtauttanut en olisi suhtauttanut
2nd sing. suhtauttaisit et suhtauttaisi 2nd sing. olisit suhtauttanut et olisi suhtauttanut
3rd sing. suhtauttaisi ei suhtauttaisi 3rd sing. olisi suhtauttanut ei olisi suhtauttanut
1st plur. suhtauttaisimme emme suhtauttaisi 1st plur. olisimme suhtauttaneet emme olisi suhtauttaneet
2nd plur. suhtauttaisitte ette suhtauttaisi 2nd plur. olisitte suhtauttaneet ette olisi suhtauttaneet
3rd plur. suhtauttaisivat eivät suhtauttaisi 3rd plur. olisivat suhtauttaneet eivät olisi suhtauttaneet
passive suhtautettaisiin ei suhtautettaisi passive olisi suhtautettu ei olisi suhtautettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. suhtauta älä suhtauta 2nd sing.
3rd sing. suhtauttakoon älköön suhtauttako 3rd sing. olkoon suhtauttanut älköön olko suhtauttanut
1st plur. suhtauttakaamme älkäämme suhtauttako 1st plur.
2nd plur. suhtauttakaa älkää suhtauttako 2nd plur.
3rd plur. suhtauttakoot älkööt suhtauttako 3rd plur. olkoot suhtauttaneet älkööt olko suhtauttaneet
passive suhtautettakoon älköön suhtautettako passive olkoon suhtautettu älköön olko suhtautettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suhtauttanen en suhtauttane 1st sing. lienen suhtauttanut en liene suhtauttanut
2nd sing. suhtauttanet et suhtauttane 2nd sing. lienet suhtauttanut et liene suhtauttanut
3rd sing. suhtauttanee ei suhtauttane 3rd sing. lienee suhtauttanut ei liene suhtauttanut
1st plur. suhtauttanemme emme suhtauttane 1st plur. lienemme suhtauttaneet emme liene suhtauttaneet
2nd plur. suhtauttanette ette suhtauttane 2nd plur. lienette suhtauttaneet ette liene suhtauttaneet
3rd plur. suhtauttanevat eivät suhtauttane 3rd plur. lienevät suhtauttaneet eivät liene suhtauttaneet
passive suhtautettaneen ei suhtautettane passive lienee suhtautettu ei liene suhtautettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st suhtauttaa present suhtauttava suhtautettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suhtauttaakseni suhtauttaaksemme
2nd suhtauttaaksesi suhtauttaaksenne
3rd suhtauttaakseen
suhtauttaaksensa
past suhtauttanut suhtautettu
2nd inessive2 suhtauttaessa suhtautettaessa agent4 suhtauttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suhtauttaessani suhtauttaessamme
2nd suhtauttaessasi suhtauttaessanne
3rd suhtauttaessaan
suhtauttaessansa
negative suhtauttamaton
instructive suhtauttaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form suhtauttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive suhtauttamassa
elative suhtauttamasta
illative suhtauttamaan
adessive suhtauttamalla
abessive suhtauttamatta
instructive suhtauttaman suhtautettaman
4th3 verbal noun suhtauttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suhtauttamaisillani suhtauttamaisillamme
2nd suhtauttamaisillasi suhtauttamaisillanne
3rd suhtauttamaisillaan
suhtauttamaisillansa

Further reading