suistaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word suistaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word suistaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say suistaa in singular and plural. Everything you need to know about the word suistaa you have here. The definition of the word suistaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofsuistaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

Possibly suu +‎ -istaa

Pronunciation

Verb

suistaa

  1. (transitive) to throw off/down, plunge, shove
    suistaa vallastato overthrow, depose
    suistaa raiteilta (transitive)to derail
    suistaa kiskoilta (transitive)to derail

Conjugation

Inflection of suistaa (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suistan en suista 1st sing. olen suistanut en ole suistanut
2nd sing. suistat et suista 2nd sing. olet suistanut et ole suistanut
3rd sing. suistaa ei suista 3rd sing. on suistanut ei ole suistanut
1st plur. suistamme emme suista 1st plur. olemme suistaneet emme ole suistaneet
2nd plur. suistatte ette suista 2nd plur. olette suistaneet ette ole suistaneet
3rd plur. suistavat eivät suista 3rd plur. ovat suistaneet eivät ole suistaneet
passive suistetaan ei suisteta passive on suistettu ei ole suistettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suistin en suistanut 1st sing. olin suistanut en ollut suistanut
2nd sing. suistit et suistanut 2nd sing. olit suistanut et ollut suistanut
3rd sing. suisti ei suistanut 3rd sing. oli suistanut ei ollut suistanut
1st plur. suistimme emme suistaneet 1st plur. olimme suistaneet emme olleet suistaneet
2nd plur. suistitte ette suistaneet 2nd plur. olitte suistaneet ette olleet suistaneet
3rd plur. suistivat eivät suistaneet 3rd plur. olivat suistaneet eivät olleet suistaneet
passive suistettiin ei suistettu passive oli suistettu ei ollut suistettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suistaisin en suistaisi 1st sing. olisin suistanut en olisi suistanut
2nd sing. suistaisit et suistaisi 2nd sing. olisit suistanut et olisi suistanut
3rd sing. suistaisi ei suistaisi 3rd sing. olisi suistanut ei olisi suistanut
1st plur. suistaisimme emme suistaisi 1st plur. olisimme suistaneet emme olisi suistaneet
2nd plur. suistaisitte ette suistaisi 2nd plur. olisitte suistaneet ette olisi suistaneet
3rd plur. suistaisivat eivät suistaisi 3rd plur. olisivat suistaneet eivät olisi suistaneet
passive suistettaisiin ei suistettaisi passive olisi suistettu ei olisi suistettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. suista älä suista 2nd sing.
3rd sing. suistakoon älköön suistako 3rd sing. olkoon suistanut älköön olko suistanut
1st plur. suistakaamme älkäämme suistako 1st plur.
2nd plur. suistakaa älkää suistako 2nd plur.
3rd plur. suistakoot älkööt suistako 3rd plur. olkoot suistaneet älkööt olko suistaneet
passive suistettakoon älköön suistettako passive olkoon suistettu älköön olko suistettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. suistanen en suistane 1st sing. lienen suistanut en liene suistanut
2nd sing. suistanet et suistane 2nd sing. lienet suistanut et liene suistanut
3rd sing. suistanee ei suistane 3rd sing. lienee suistanut ei liene suistanut
1st plur. suistanemme emme suistane 1st plur. lienemme suistaneet emme liene suistaneet
2nd plur. suistanette ette suistane 2nd plur. lienette suistaneet ette liene suistaneet
3rd plur. suistanevat eivät suistane 3rd plur. lienevät suistaneet eivät liene suistaneet
passive suistettaneen ei suistettane passive lienee suistettu ei liene suistettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st suistaa present suistava suistettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suistaakseni suistaaksemme
2nd suistaaksesi suistaaksenne
3rd suistaakseen
suistaaksensa
past suistanut suistettu
2nd inessive2 suistaessa suistettaessa agent4 suistama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suistaessani suistaessamme
2nd suistaessasi suistaessanne
3rd suistaessaan
suistaessansa
negative suistamaton
instructive suistaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form suistaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive suistamassa
elative suistamasta
illative suistamaan
adessive suistamalla
abessive suistamatta
instructive suistaman suistettaman
4th3 verbal noun suistaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st suistamaisillani suistamaisillamme
2nd suistamaisillasi suistamaisillanne
3rd suistamaisillaan
suistamaisillansa

Derived terms

nouns
verbs

Further reading