sujauttaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word sujauttaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word sujauttaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say sujauttaa in singular and plural. Everything you need to know about the word sujauttaa you have here. The definition of the word sujauttaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofsujauttaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From sujahtaa +‎ -uttaa.

Pronunciation

Verb

sujauttaa

  1. (transitive) to slip (cause to move smoothly and quickly)

Conjugation

Inflection of sujauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sujautan en sujauta 1st sing. olen sujauttanut en ole sujauttanut
2nd sing. sujautat et sujauta 2nd sing. olet sujauttanut et ole sujauttanut
3rd sing. sujauttaa ei sujauta 3rd sing. on sujauttanut ei ole sujauttanut
1st plur. sujautamme emme sujauta 1st plur. olemme sujauttaneet emme ole sujauttaneet
2nd plur. sujautatte ette sujauta 2nd plur. olette sujauttaneet ette ole sujauttaneet
3rd plur. sujauttavat eivät sujauta 3rd plur. ovat sujauttaneet eivät ole sujauttaneet
passive sujautetaan ei sujauteta passive on sujautettu ei ole sujautettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sujautin en sujauttanut 1st sing. olin sujauttanut en ollut sujauttanut
2nd sing. sujautit et sujauttanut 2nd sing. olit sujauttanut et ollut sujauttanut
3rd sing. sujautti ei sujauttanut 3rd sing. oli sujauttanut ei ollut sujauttanut
1st plur. sujautimme emme sujauttaneet 1st plur. olimme sujauttaneet emme olleet sujauttaneet
2nd plur. sujautitte ette sujauttaneet 2nd plur. olitte sujauttaneet ette olleet sujauttaneet
3rd plur. sujauttivat eivät sujauttaneet 3rd plur. olivat sujauttaneet eivät olleet sujauttaneet
passive sujautettiin ei sujautettu passive oli sujautettu ei ollut sujautettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sujauttaisin en sujauttaisi 1st sing. olisin sujauttanut en olisi sujauttanut
2nd sing. sujauttaisit et sujauttaisi 2nd sing. olisit sujauttanut et olisi sujauttanut
3rd sing. sujauttaisi ei sujauttaisi 3rd sing. olisi sujauttanut ei olisi sujauttanut
1st plur. sujauttaisimme emme sujauttaisi 1st plur. olisimme sujauttaneet emme olisi sujauttaneet
2nd plur. sujauttaisitte ette sujauttaisi 2nd plur. olisitte sujauttaneet ette olisi sujauttaneet
3rd plur. sujauttaisivat eivät sujauttaisi 3rd plur. olisivat sujauttaneet eivät olisi sujauttaneet
passive sujautettaisiin ei sujautettaisi passive olisi sujautettu ei olisi sujautettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. sujauta älä sujauta 2nd sing.
3rd sing. sujauttakoon älköön sujauttako 3rd sing. olkoon sujauttanut älköön olko sujauttanut
1st plur. sujauttakaamme älkäämme sujauttako 1st plur.
2nd plur. sujauttakaa älkää sujauttako 2nd plur.
3rd plur. sujauttakoot älkööt sujauttako 3rd plur. olkoot sujauttaneet älkööt olko sujauttaneet
passive sujautettakoon älköön sujautettako passive olkoon sujautettu älköön olko sujautettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sujauttanen en sujauttane 1st sing. lienen sujauttanut en liene sujauttanut
2nd sing. sujauttanet et sujauttane 2nd sing. lienet sujauttanut et liene sujauttanut
3rd sing. sujauttanee ei sujauttane 3rd sing. lienee sujauttanut ei liene sujauttanut
1st plur. sujauttanemme emme sujauttane 1st plur. lienemme sujauttaneet emme liene sujauttaneet
2nd plur. sujauttanette ette sujauttane 2nd plur. lienette sujauttaneet ette liene sujauttaneet
3rd plur. sujauttanevat eivät sujauttane 3rd plur. lienevät sujauttaneet eivät liene sujauttaneet
passive sujautettaneen ei sujautettane passive lienee sujautettu ei liene sujautettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st sujauttaa present sujauttava sujautettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sujauttaakseni sujauttaaksemme
2nd sujauttaaksesi sujauttaaksenne
3rd sujauttaakseen
sujauttaaksensa
past sujauttanut sujautettu
2nd inessive2 sujauttaessa sujautettaessa agent4 sujauttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sujauttaessani sujauttaessamme
2nd sujauttaessasi sujauttaessanne
3rd sujauttaessaan
sujauttaessansa
negative sujauttamaton
instructive sujauttaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form sujauttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive sujauttamassa
elative sujauttamasta
illative sujauttamaan
adessive sujauttamalla
abessive sujauttamatta
instructive sujauttaman sujautettaman
4th3 verbal noun sujauttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sujauttamaisillani sujauttamaisillamme
2nd sujauttamaisillasi sujauttamaisillanne
3rd sujauttamaisillaan
sujauttamaisillansa

Derived terms

Further reading