surkastaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word surkastaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word surkastaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say surkastaa in singular and plural. Everything you need to know about the word surkastaa you have here. The definition of the word surkastaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofsurkastaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

surkea +‎ -staa

Pronunciation

Verb

surkastaa

  1. (transitive) to constrict

Conjugation

Inflection of surkastaa (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. surkastan en surkasta 1st sing. olen surkastanut en ole surkastanut
2nd sing. surkastat et surkasta 2nd sing. olet surkastanut et ole surkastanut
3rd sing. surkastaa ei surkasta 3rd sing. on surkastanut ei ole surkastanut
1st plur. surkastamme emme surkasta 1st plur. olemme surkastaneet emme ole surkastaneet
2nd plur. surkastatte ette surkasta 2nd plur. olette surkastaneet ette ole surkastaneet
3rd plur. surkastavat eivät surkasta 3rd plur. ovat surkastaneet eivät ole surkastaneet
passive surkastetaan ei surkasteta passive on surkastettu ei ole surkastettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. surkastin en surkastanut 1st sing. olin surkastanut en ollut surkastanut
2nd sing. surkastit et surkastanut 2nd sing. olit surkastanut et ollut surkastanut
3rd sing. surkasti ei surkastanut 3rd sing. oli surkastanut ei ollut surkastanut
1st plur. surkastimme emme surkastaneet 1st plur. olimme surkastaneet emme olleet surkastaneet
2nd plur. surkastitte ette surkastaneet 2nd plur. olitte surkastaneet ette olleet surkastaneet
3rd plur. surkastivat eivät surkastaneet 3rd plur. olivat surkastaneet eivät olleet surkastaneet
passive surkastettiin ei surkastettu passive oli surkastettu ei ollut surkastettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. surkastaisin en surkastaisi 1st sing. olisin surkastanut en olisi surkastanut
2nd sing. surkastaisit et surkastaisi 2nd sing. olisit surkastanut et olisi surkastanut
3rd sing. surkastaisi ei surkastaisi 3rd sing. olisi surkastanut ei olisi surkastanut
1st plur. surkastaisimme emme surkastaisi 1st plur. olisimme surkastaneet emme olisi surkastaneet
2nd plur. surkastaisitte ette surkastaisi 2nd plur. olisitte surkastaneet ette olisi surkastaneet
3rd plur. surkastaisivat eivät surkastaisi 3rd plur. olisivat surkastaneet eivät olisi surkastaneet
passive surkastettaisiin ei surkastettaisi passive olisi surkastettu ei olisi surkastettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. surkasta älä surkasta 2nd sing. — —
3rd sing. surkastakoon älköön surkastako 3rd sing. olkoon surkastanut älköön olko surkastanut
1st plur. surkastakaamme älkäämme surkastako 1st plur. — —
2nd plur. surkastakaa älkää surkastako 2nd plur. — —
3rd plur. surkastakoot älkööt surkastako 3rd plur. olkoot surkastaneet älkööt olko surkastaneet
passive surkastettakoon älköön surkastettako passive olkoon surkastettu älköön olko surkastettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. surkastanen en surkastane 1st sing. lienen surkastanut en liene surkastanut
2nd sing. surkastanet et surkastane 2nd sing. lienet surkastanut et liene surkastanut
3rd sing. surkastanee ei surkastane 3rd sing. lienee surkastanut ei liene surkastanut
1st plur. surkastanemme emme surkastane 1st plur. lienemme surkastaneet emme liene surkastaneet
2nd plur. surkastanette ette surkastane 2nd plur. lienette surkastaneet ette liene surkastaneet
3rd plur. surkastanevat eivät surkastane 3rd plur. lienevät surkastaneet eivät liene surkastaneet
passive surkastettaneen ei surkastettane passive lienee surkastettu ei liene surkastettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st surkastaa present surkastava surkastettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st surkastaakseni surkastaaksemme
2nd surkastaaksesi surkastaaksenne
3rd surkastaakseen
surkastaaksensa
past surkastanut surkastettu
2nd inessive2 surkastaessa surkastettaessa agent4 surkastama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st surkastaessani surkastaessamme
2nd surkastaessasi surkastaessanne
3rd surkastaessaan
surkastaessansa
negative surkastamaton
instructive surkastaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form surkastaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive surkastamassa —
elative surkastamasta —
illative surkastamaan —
adessive surkastamalla —
abessive surkastamatta —
instructive surkastaman surkastettaman
4th3 verbal noun surkastaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st surkastamaisillani surkastamaisillamme
2nd surkastamaisillasi surkastamaisillanne
3rd surkastamaisillaan
surkastamaisillansa

Derived terms

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia