tähti (“star”) + hetki (“moment”)
tähtihetki
Inflection of tähtihetki (Kotus type 7/ovi, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | tähtihetki | tähtihetket | |
genitive | tähtihetken | tähtihetkien | |
partitive | tähtihetkeä | tähtihetkiä | |
illative | tähtihetkeen | tähtihetkiin | |
singular | plural | ||
nominative | tähtihetki | tähtihetket | |
accusative | nom. | tähtihetki | tähtihetket |
gen. | tähtihetken | ||
genitive | tähtihetken | tähtihetkien | |
partitive | tähtihetkeä | tähtihetkiä | |
inessive | tähtihetkessä | tähtihetkissä | |
elative | tähtihetkestä | tähtihetkistä | |
illative | tähtihetkeen | tähtihetkiin | |
adessive | tähtihetkellä | tähtihetkillä | |
ablative | tähtihetkeltä | tähtihetkiltä | |
allative | tähtihetkelle | tähtihetkille | |
essive | tähtihetkenä | tähtihetkinä | |
translative | tähtihetkeksi | tähtihetkiksi | |
abessive | tähtihetkettä | tähtihetkittä | |
instructive | — | tähtihetkin | |
comitative | See the possessive forms below. |