täutim
Inflection of täutim (inflection type 25/pähkim) | |||
---|---|---|---|
nominative sing. | täutim | ||
genitive sing. | täutmen | ||
partitive sing. | täutint | ||
partitive plur. | täutmid | ||
singular | plural | ||
nominative | täutim | täutmed | |
accusative | täutmen | täutmed | |
genitive | täutmen | täutmiden | |
partitive | täutint | täutmid | |
essive-instructive | täutmen | täutmin | |
translative | täutmeks | täutmikš | |
inessive | täutmes | täutmiš | |
elative | täutmespäi | täutmišpäi | |
illative | täutmehe | täutmihe | |
adessive | täutmel | täutmil | |
ablative | täutmelpäi | täutmilpäi | |
allative | täutmele | täutmile | |
abessive | täutmeta | täutmita | |
comitative | täutmenke | täutmidenke | |
prolative | täutintme | täutmidme | |
approximative I | täutmenno | täutmidenno | |
approximative II | täutmennoks | täutmidennoks | |
egressive | täutmennopäi | täutmidennopäi | |
terminative I | täutmehesai | täutmihesai | |
terminative II | täutmelesai | täutmilesai | |
terminative III | täutmessai | — | |
additive I | täutmehepäi | täutmihepäi | |
additive II | täutmelepäi | täutmilepäi |