täys

Hello, you have come here looking for the meaning of the word täys. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word täys, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say täys in singular and plural. Everything you need to know about the word täys you have here. The definition of the word täys will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition oftäys, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.
See also: tays and täys-

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *täüci. Cognates include Finnish täysi and Estonian täis.

Pronunciation

Adjective

täys (comparative tävvemp)

  1. full

Declension

Declension of täys (type 5/vesi, äyt-ävv gradation)
singular plural
nominative täys tävvet
genitive tävven täysiin, täysilöin
partitive täyttä täysiä, täysilöjä
illative täytee täysii, täysilöihe
inessive tävvees täysiis, täysilöis
elative tävvest täysist, täysilöist
allative tävvelle täysille, täysilöille
adessive tävveel täysiil, täysilöil
ablative tävvelt täysilt, täysilöilt
translative tävveks täysiks, täysilöiks
essive täytennä, täyteen täysinnä, täysilöinnä, täysiin, täysilöin
exessive1) täytent täysint, täysilöint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 617