taivuttaa (“to bend, inflect”) + -us
taivutus
Inflection of taivutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | taivutus | taivutukset | |
genitive | taivutuksen | taivutusten taivutuksien | |
partitive | taivutusta | taivutuksia | |
illative | taivutukseen | taivutuksiin | |
singular | plural | ||
nominative | taivutus | taivutukset | |
accusative | nom. | taivutus | taivutukset |
gen. | taivutuksen | ||
genitive | taivutuksen | taivutusten taivutuksien | |
partitive | taivutusta | taivutuksia | |
inessive | taivutuksessa | taivutuksissa | |
elative | taivutuksesta | taivutuksista | |
illative | taivutukseen | taivutuksiin | |
adessive | taivutuksella | taivutuksilla | |
ablative | taivutukselta | taivutuksilta | |
allative | taivutukselle | taivutuksille | |
essive | taivutuksena | taivutuksina | |
translative | taivutukseksi | taivutuksiksi | |
abessive | taivutuksetta | taivutuksitta | |
instructive | — | taivutuksin | |
comitative | See the possessive forms below. |