taivuttaa (“to bend, inflect”) + -us
taivutus
Inflection of taivutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | taivutus | taivutukset | ||
genitive | taivutuksen | taivutusten taivutuksien | ||
partitive | taivutusta | taivutuksia | ||
illative | taivutukseen | taivutuksiin | ||
singular | plural | |||
nominative | taivutus | taivutukset | ||
accusative | nom. | taivutus | taivutukset | |
gen. | taivutuksen | |||
genitive | taivutuksen | taivutusten taivutuksien | ||
partitive | taivutusta | taivutuksia | ||
inessive | taivutuksessa | taivutuksissa | ||
elative | taivutuksesta | taivutuksista | ||
illative | taivutukseen | taivutuksiin | ||
adessive | taivutuksella | taivutuksilla | ||
ablative | taivutukselta | taivutuksilta | ||
allative | taivutukselle | taivutuksille | ||
essive | taivutuksena | taivutuksina | ||
translative | taivutukseksi | taivutuksiksi | ||
abessive | taivutuksetta | taivutuksitta | ||
instructive | — | taivutuksin | ||
comitative | See the possessive forms below. |