tiede

Hello, you have come here looking for the meaning of the word tiede. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word tiede, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say tiede in singular and plural. Everything you need to know about the word tiede you have here. The definition of the word tiede will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition oftiede, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.
See also: Tiede and tiède

Finnish

Etymology

tietää (to know) +‎ -e. Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1842.

Pronunciation

Noun

tiede

  1. science (collective discipline of learning, including the liberal arts or humanities)

Usage notes

  • tiede in the singular is either a generic term or refers to a particular discipline; the plural tieteet may be used collectively of the sciences, including the liberal arts and humanities.
  • Unlike English science in current usage, this term includes more than just the natural sciences. If one wants to refer to them in particular, luonnontiede can be used.

Declension

Inflection of tiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative tiede tieteet
genitive tieteen tieteiden
tieteitten
partitive tiedettä tieteitä
illative tieteeseen tieteisiin
tieteihin
singular plural
nominative tiede tieteet
accusative nom. tiede tieteet
gen. tieteen
genitive tieteen tieteiden
tieteitten
partitive tiedettä tieteitä
inessive tieteessä tieteissä
elative tieteestä tieteistä
illative tieteeseen tieteisiin
tieteihin
adessive tieteellä tieteillä
ablative tieteeltä tieteiltä
allative tieteelle tieteille
essive tieteenä tieteinä
translative tieteeksi tieteiksi
abessive tieteettä tieteittä
instructive tietein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tieteeni tieteeni
accusative nom. tieteeni tieteeni
gen. tieteeni
genitive tieteeni tieteideni
tieteitteni
partitive tiedettäni tieteitäni
inessive tieteessäni tieteissäni
elative tieteestäni tieteistäni
illative tieteeseeni tieteisiini
tieteihini
adessive tieteelläni tieteilläni
ablative tieteeltäni tieteiltäni
allative tieteelleni tieteilleni
essive tieteenäni tieteinäni
translative tieteekseni tieteikseni
abessive tieteettäni tieteittäni
instructive
comitative tieteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tieteesi tieteesi
accusative nom. tieteesi tieteesi
gen. tieteesi
genitive tieteesi tieteidesi
tieteittesi
partitive tiedettäsi tieteitäsi
inessive tieteessäsi tieteissäsi
elative tieteestäsi tieteistäsi
illative tieteeseesi tieteisiisi
tieteihisi
adessive tieteelläsi tieteilläsi
ablative tieteeltäsi tieteiltäsi
allative tieteellesi tieteillesi
essive tieteenäsi tieteinäsi
translative tieteeksesi tieteiksesi
abessive tieteettäsi tieteittäsi
instructive
comitative tieteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tieteemme tieteemme
accusative nom. tieteemme tieteemme
gen. tieteemme
genitive tieteemme tieteidemme
tieteittemme
partitive tiedettämme tieteitämme
inessive tieteessämme tieteissämme
elative tieteestämme tieteistämme
illative tieteeseemme tieteisiimme
tieteihimme
adessive tieteellämme tieteillämme
ablative tieteeltämme tieteiltämme
allative tieteellemme tieteillemme
essive tieteenämme tieteinämme
translative tieteeksemme tieteiksemme
abessive tieteettämme tieteittämme
instructive
comitative tieteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tieteenne tieteenne
accusative nom. tieteenne tieteenne
gen. tieteenne
genitive tieteenne tieteidenne
tieteittenne
partitive tiedettänne tieteitänne
inessive tieteessänne tieteissänne
elative tieteestänne tieteistänne
illative tieteeseenne tieteisiinne
tieteihinne
adessive tieteellänne tieteillänne
ablative tieteeltänne tieteiltänne
allative tieteellenne tieteillenne
essive tieteenänne tieteinänne
translative tieteeksenne tieteiksenne
abessive tieteettänne tieteittänne
instructive
comitative tieteinenne

Derived terms

compounds

See also

Further reading

Anagrams

Old French

Etymology

From Latin tepidus.

Adjective

tiede m (oblique and nominative feminine singular tiede)

  1. tepid; luke-warm

Descendants

  • French: tiède
  • Norman: tchiède (Jersey)