tikuttaa

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form tikuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd

inessive

tikuttamassa

—

elative

tikuttamasta

—

illative

tikuttamaan

—

adessive

tikuttamalla

—

abessive

tikuttamatta

—

instructive

tikuttaman

tikutettaman

4th³

verbal noun

tikuttaminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	tikuttamaisillani	tikuttamaisillamme
2nd	tikuttamaisillasi	tikuttamaisillanne
3rd	tikuttamaisillaan tikuttamaisillansa

Ingrian

Etymology

Onomatopoeic.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtikutːɑː/,
(Soikkola) IPA^(key): /ˈtikutːɑː/,
Rhymes: -ikutːɑː
Hyphenation: ti‧kut‧taa

Verb

tikuttaa

(intransitive) to tick

Conjugation

Conjugation of tikuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tikutan	en tikuta	1st singular	oon tikuttant, oon tikuttanut	en oo tikuttant, en oo tikuttanut
2nd singular	tikutat	et tikuta	2nd singular	oot tikuttant, oot tikuttanut	et oo tikuttant, et oo tikuttanut
3rd singular	tikuttaa	ei tikuta	3rd singular	ono tikuttant, ono tikuttanut	ei oo tikuttant, ei oo tikuttanut
1st plural	tikutamma	emmä tikuta	1st plural	oomma tikuttanneet	emmä oo tikuttanneet
2nd plural	tikutatta	että tikuta	2nd plural	ootta tikuttanneet	että oo tikuttanneet
3rd plural	tikuttaat¹⁾, tikuttavat²⁾, tikutettaa	evät tikuta, ei tikuteta	3rd plural	ovat tikuttanneet	evät oo tikuttanneet, ei oo tikutettu
impersonal	tikutettaa	ei tikuteta	impersonal	ono tikutettu	ei oo tikutettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tikutin	en tikuttant, en tikuttanut	1st singular	olin tikuttant, olin tikuttanut	en olt tikuttant, en olt tikuttanut
2nd singular	tikutit	et tikuttant, et tikuttanut	2nd singular	olit tikuttant, olit tikuttanut	et olt tikuttant, et olt tikuttanut
3rd singular	tikutti	ei tikuttant, ei tikuttanut	3rd singular	oli tikuttant, oli tikuttanut	ei olt tikuttant, ei olt tikuttanut
1st plural	tikutimma	emmä tikuttanneet	1st plural	olimma tikuttanneet	emmä olleet tikuttanneet
2nd plural	tikutitta	että tikuttanneet	2nd plural	olitta tikuttanneet	että olleet tikuttanneet
3rd plural	tikuttiit¹⁾, tikuttivat²⁾, tikutettii	evät tikuttanneet, ei tikutettu	3rd plural	olivat tikuttanneet	evät olleet tikuttanneet, ei olt tikutettu
impersonal	tikutettii	ei tikutettu	impersonal	oli tikutettu	ei olt tikutettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tikuttaisin	en tikuttais	1st singular	olisin tikuttant, olisin tikuttanut	en olis tikuttant, en olis tikuttanut
2nd singular	tikuttaisit, tikuttaist¹⁾	et tikuttais	2nd singular	olisit tikuttant, olisit tikuttanut	et olis tikuttant, et olis tikuttanut
3rd singular	tikuttais	ei tikuttais	3rd singular	olis tikuttant, olis tikuttanut	ei olis tikuttant, ei olis tikuttanut
1st plural	tikuttaisimma	emmä tikuttais	1st plural	olisimma tikuttanneet	emmä olis tikuttanneet
2nd plural	tikuttaisitta	että tikuttais	2nd plural	olisitta tikuttanneet	että olis tikuttanneet
3rd plural	tikuttaisiit¹⁾, tikuttaisivat²⁾, tikutettais	evät tikuttais, ei tikutettais	3rd plural	olisivat tikuttanneet	evät olis tikuttanneet, ei olis tikutettu
impersonal	tikutettais	ei tikutettais	impersonal	olis tikutettu	ei olis tikutettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	tikuta	elä tikuta	2nd singular	oo tikuttant, oo tikuttanut	elä oo tikuttant, elä oo tikuttanut
3rd singular	tikuttakkoo	elköö tikuttako	3rd singular	olkoo tikuttant, olkoo tikuttanut	elköö olko tikuttant, elköö olko tikuttanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	tikuttakkaa	elkää tikuttako	2nd plural	olkaa tikuttanneet	elkää olko tikuttanneet
3rd plural	tikuttakkoot	elkööt tikuttako, elköö tikutettako	3rd plural	olkoot tikuttanneet	elkööt olko tikuttanneet, elköö olko tikutettu
impersonal	tikutettakoo	elköö tikutettako	impersonal	olkoo tikutettu	elköö olko tikutettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	tikuttanen	en tikuttane
2nd singular	tikuttanet	et tikuttane
3rd singular	tikuttannoo	ei tikuttane
1st plural	tikuttanemma	emmä tikuttane
2nd plural	tikuttanetta	että tikuttane
3rd plural	tikuttannoot	evät tikuttane, ei tikutettane
impersonal	tikutettanoo	ei tikutettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		tikuttaa	present	tikuttava	tikutettava
2nd	inessive	tikuttaes	past	tikuttant, tikuttanut	tikutettu
2nd	instructive	tikuttaen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (tikuttakkaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	tikuttammaa
	inessive	tikuttamas
	elative	tikuttamast
	abessive	tikuttamata
4th	nominative	tikuttamiin
	partitive	tikuttamista, tikuttamist

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 584

tikuttaa

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Further reading

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

References

Wikious

Boobota

Sagapedia