tottua

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

⁴⁾ Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd

inessive

tottumassa

—

elative

tottumasta

—

illative

tottumaan

—

adessive

tottumalla

—

abessive

tottumatta

—

instructive

tottuman

totuttaman

4th³

verbal noun

tottuminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	tottumaisillani	tottumaisillamme
2nd	tottumaisillasi	tottumaisillanne
3rd	tottumaisillaan tottumaisillansa

Derived terms

adjectives

nouns

verbs

totuttaa

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *tottudak. Cognates include Finnish tottua.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈtotːuɑ/,
(Soikkola) IPA^(key): /ˈtotːuɑ/,
Rhymes: -otːoː, -otːuɑ
Hyphenation: tot‧tu‧a

Verb

tottua

(intransitive, + illative) to get used to

Conjugation

Conjugation of tottua (type 1/ampua, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	totun	en totu	1st singular	oon tottunt, oon tottunut	en oo tottunt, en oo tottunut
2nd singular	totut	et totu	2nd singular	oot tottunt, oot tottunut	et oo tottunt, et oo tottunut
3rd singular	tottuu	ei totu	3rd singular	ono tottunt, ono tottunut	ei oo tottunt, ei oo tottunut
1st plural	totumma	emmä totu	1st plural	oomma tottuneet	emmä oo tottuneet
2nd plural	totutta	että totu	2nd plural	ootta tottuneet	että oo tottuneet
3rd plural	tottuut¹⁾, tottuvat²⁾, totutaa	evät totu, ei totuta	3rd plural	ovat tottuneet	evät oo tottuneet, ei oo totuttu
impersonal	totutaa	ei totuta	impersonal	ono totuttu	ei oo totuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	totuin	en tottunt, en tottunut	1st singular	olin tottunt, olin tottunut	en olt tottunt, en olt tottunut
2nd singular	totuit	et tottunt, et tottunut	2nd singular	olit tottunt, olit tottunut	et olt tottunt, et olt tottunut
3rd singular	tottui	ei tottunt, ei tottunut	3rd singular	oli tottunt, oli tottunut	ei olt tottunt, ei olt tottunut
1st plural	totuimma	emmä tottuneet	1st plural	olimma tottuneet	emmä olleet tottuneet
2nd plural	totuitta	että tottuneet	2nd plural	olitta tottuneet	että olleet tottuneet
3rd plural	tottuit¹⁾, tottuivat²⁾, totuttii	evät tottuneet, ei totuttu	3rd plural	olivat tottuneet	evät olleet tottuneet, ei olt totuttu
impersonal	totuttii	ei totuttu	impersonal	oli totuttu	ei olt totuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	tottuisin	en tottuis	1st singular	olisin tottunt, olisin tottunut	en olis tottunt, en olis tottunut
2nd singular	tottuisit, tottuist¹⁾	et tottuis	2nd singular	olisit tottunt, olisit tottunut	et olis tottunt, et olis tottunut
3rd singular	tottuis	ei tottuis	3rd singular	olis tottunt, olis tottunut	ei olis tottunt, ei olis tottunut
1st plural	tottuisimma	emmä tottuis	1st plural	olisimma tottuneet	emmä olis tottuneet
2nd plural	tottuisitta	että tottuis	2nd plural	olisitta tottuneet	että olis tottuneet
3rd plural	tottuisiit¹⁾, tottuisivat²⁾, totuttais	evät tottuis, ei totuttais	3rd plural	olisivat tottuneet	evät olis tottuneet, ei olis totuttu
impersonal	totuttais	ei totuttais	impersonal	olis totuttu	ei olis totuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	totu	elä totu	2nd singular	oo tottunt, oo tottunut	elä oo tottunt, elä oo tottunut
3rd singular	tottukoo	elköö tottuko	3rd singular	olkoo tottunt, olkoo tottunut	elköö olko tottunt, elköö olko tottunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	tottukaa	elkää tottuko	2nd plural	olkaa tottuneet	elkää olko tottuneet
3rd plural	tottukoot	elkööt tottuko, elköö totuttako	3rd plural	olkoot tottuneet	elkööt olko tottuneet, elköö olko totuttu
impersonal	totuttakkoo	elköö totuttako	impersonal	olkoo totuttu	elköö olko totuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	tottunen	en tottune
2nd singular	tottunet	et tottune
3rd singular	tottunoo	ei tottune
1st plural	tottunemma	emmä tottune
2nd plural	tottunetta	että tottune
3rd plural	tottunoot	evät tottune, ei totuttane
impersonal	totuttannoo	ei totuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		tottua	present	tottuva	totuttava
2nd	inessive	tottujees	past	tottunt, tottunut	totuttu
2nd	instructive	tottuen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (tottukaa) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	tottumaa
	inessive	tottumaas
	elative	tottumast
	abessive	tottumata
4th	nominative	tottumiin
	partitive	tottumista, tottumist

Synonyms

aattua

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 710

tottua

Finnish

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Ingrian

Etymology

Pronunciation

Verb

Conjugation

Synonyms

References

Wikious

Boobota

Sagapedia