Probably a back-formation from tunne-, tunsi- analogically to tiitää (“to know”).
tuntaa
Conjugation of tuntaa (irregular, nt-nn gradation) | |||||
---|---|---|---|---|---|
Indikativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | tunnen | en tunne | 1st singular | oon tuntant, tuntanut | en oo tuntant, tuntanut |
2nd singular | tunnet | et tunne | 2nd singular | oot tuntant, tuntanut | et oo tuntant, tuntanut |
3rd singular | tuntaa | ei tunne | 3rd singular | ono tuntant, tuntanut | ei oo tuntant, tuntanut |
1st plural | tunnemma | emmä tunne | 1st plural | oomma tuntaneet | emmä oo tuntaneet |
2nd plural | tunnetta | että tunne | 2nd plural | ootta tuntaneet | että oo tuntaneet |
3rd plural | tuntaat1), tuntavat2), tunnetaa | evät tunne, ei tunneta | 3rd plural | ovat tuntaneet | evät oo tuntaneet, ei oo tunnettu |
impersonal | tunnetaa | ei tunneta | impersonal | ono tunnettu | ei oo tunnettu |
Imperfekta | Pluskvamperfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | tunsin | en tuntant, tuntanut | 1st singular | olin tuntant, tuntanut | en olt tuntant, tuntanut |
2nd singular | tunsit | et tuntant, tuntanut | 2nd singular | olit tuntant, tuntanut | et olt tuntant, tuntanut |
3rd singular | tunsi | ei tuntant, tuntanut | 3rd singular | oli tuntant, tuntanut | ei olt tuntant, tuntanut |
1st plural | tunsimma | emmä tuntaneet | 1st plural | olimma tuntaneet | emmä olleet tuntaneet |
2nd plural | tunsitta | että tuntaneet | 2nd plural | olitta tuntaneet | että olleet tuntaneet |
3rd plural | tunsiit1), tunsivat2), tunnettii | evät tuntaneet, ei tunnettu | 3rd plural | olivat tuntaneet | evät olleet tuntaneet, ei olt tunnettu |
impersonal | tunnettii | ei tunnettu | impersonal | oli tunnettu | ei olt tunnettu |
Konditsionala | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | tuntaisin | en tuntais | 1st singular | olisin tuntant, tuntanut | en olis tuntant, tuntanut |
2nd singular | tuntaisit, tuntaist1) | et tuntais | 2nd singular | olisit tuntant, tuntanut | et olis tuntant, tuntanut |
3rd singular | tuntais | ei tuntais | 3rd singular | olis tuntant, tuntanut | ei olis tuntant, tuntanut |
1st plural | tuntaisimma | emmä tuntais | 1st plural | olisimma tuntaneet | emmä olis tuntaneet |
2nd plural | tuntaisitta | että tuntais | 2nd plural | olisitta tuntaneet | että olis tuntaneet |
3rd plural | tuntaisiit1), tuntaisivat2), tunnettais | evät tuntais, ei tunnettais | 3rd plural | olisivat tuntaneet | evät olis tuntaneet, ei olis tunnettu |
impersonal | tunnettais | ei tunnettais | impersonal | olis tunnettu | ei olis tunnettu |
Imperativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | — | — | 1st singular | — | — |
2nd singular | tunne | elä tunne | 2nd singular | oo tuntant, tuntanut | elä oo tuntant, tuntanut |
3rd singular | tuntakoo | elköö tuntako | 3rd singular | olkoo tuntant, tuntanut | elköö olko tuntant, tuntanut |
1st plural | — | — | 1st plural | — | — |
2nd plural | tuntakaa | elkää tuntako | 2nd plural | olkaa tuntaneet | elkää olko tuntaneet |
3rd plural | tuntakoot | elkööt tuntako, elköö tunnettako | 3rd plural | olkoot tuntaneet | elkööt olko tuntaneet, elköö olko tunnettu |
impersonal | tunnettakkoo | elköö tunnettako | impersonal | olkoo tunnettu | elköö olko tunnettu |
Potentsiala | |||||
Preesens | |||||
positive | negative | ||||
1st singular | tuntanen | en tuntane | |||
2nd singular | tuntanet | et tuntane | |||
3rd singular | tuntanoo | ei tuntane | |||
1st plural | tuntanemma | emmä tuntane | |||
2nd plural | tuntanetta | että tuntane | |||
3rd plural | tuntanoot | evät tuntane, ei tunnettane | |||
impersonal | tunnettannoo | ei tunnettane | |||
Nominal forms | |||||
Infinitivat | Partisipat | ||||
active | passive | ||||
1st | tuntaa | present | tuntava | tunnettava | |
2nd | inessive | tuntajees | past | tuntant, tuntanut | tunnettu |
instructive | tuntaen | 1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (tiitäkää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative. ***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition. | |||
3rd | illative | tuntamaa | |||
inessive | tuntamaas | ||||
elative | tuntamast | ||||
abessive | tuntamata | ||||
4th | nominative | tuntamiin | |||
partitive | tuntamista, tuntamist |