tuomittu

Hello, you have come here looking for the meaning of the word tuomittu. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word tuomittu, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say tuomittu in singular and plural. Everything you need to know about the word tuomittu you have here. The definition of the word tuomittu will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition oftuomittu, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Participle

tuomittu

  1. past passive participle of tuomita

Declension

Inflection of tuomittu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative tuomittu tuomitut
genitive tuomitun tuomittujen
partitive tuomittua tuomittuja
illative tuomittuun tuomittuihin
singular plural
nominative tuomittu tuomitut
accusative nom. tuomittu tuomitut
gen. tuomitun
genitive tuomitun tuomittujen
partitive tuomittua tuomittuja
inessive tuomitussa tuomituissa
elative tuomitusta tuomituista
illative tuomittuun tuomittuihin
adessive tuomitulla tuomituilla
ablative tuomitulta tuomituilta
allative tuomitulle tuomituille
essive tuomittuna tuomittuina
translative tuomituksi tuomituiksi
abessive tuomitutta tuomituitta
instructive tuomituin
comitative tuomittuine
Possessive forms of tuomittu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative tuomittuni tuomittuni
accusative nom. tuomittuni tuomittuni
gen. tuomittuni
genitive tuomittuni tuomittujeni
partitive tuomittuani tuomittujani
inessive tuomitussani tuomituissani
elative tuomitustani tuomituistani
illative tuomittuuni tuomittuihini
adessive tuomitullani tuomituillani
ablative tuomitultani tuomituiltani
allative tuomitulleni tuomituilleni
essive tuomittunani tuomittuinani
translative tuomitukseni tuomituikseni
abessive tuomituttani tuomituittani
instructive
comitative tuomittuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tuomittusi tuomittusi
accusative nom. tuomittusi tuomittusi
gen. tuomittusi
genitive tuomittusi tuomittujesi
partitive tuomittuasi tuomittujasi
inessive tuomitussasi tuomituissasi
elative tuomitustasi tuomituistasi
illative tuomittuusi tuomittuihisi
adessive tuomitullasi tuomituillasi
ablative tuomitultasi tuomituiltasi
allative tuomitullesi tuomituillesi
essive tuomittunasi tuomittuinasi
translative tuomituksesi tuomituiksesi
abessive tuomituttasi tuomituittasi
instructive
comitative tuomittuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tuomittumme tuomittumme
accusative nom. tuomittumme tuomittumme
gen. tuomittumme
genitive tuomittumme tuomittujemme
partitive tuomittuamme tuomittujamme
inessive tuomitussamme tuomituissamme
elative tuomitustamme tuomituistamme
illative tuomittuumme tuomittuihimme
adessive tuomitullamme tuomituillamme
ablative tuomitultamme tuomituiltamme
allative tuomitullemme tuomituillemme
essive tuomittunamme tuomittuinamme
translative tuomituksemme tuomituiksemme
abessive tuomituttamme tuomituittamme
instructive
comitative tuomittuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tuomittunne tuomittunne
accusative nom. tuomittunne tuomittunne
gen. tuomittunne
genitive tuomittunne tuomittujenne
partitive tuomittuanne tuomittujanne
inessive tuomitussanne tuomituissanne
elative tuomitustanne tuomituistanne
illative tuomittuunne tuomittuihinne
adessive tuomitullanne tuomituillanne
ablative tuomitultanne tuomituiltanne
allative tuomitullenne tuomituillenne
essive tuomittunanne tuomittuinanne
translative tuomituksenne tuomituiksenne
abessive tuomituttanne tuomituittanne
instructive
comitative tuomittuinenne

Derived terms

compounds